Siirry sisältöön

1/2001

Omalta pohjalta ponnistaen

Jaakko Anhava

Suomessa kielipurismi, erityisesti omapohjaisten sanojen kehittely kansainvälisen yhteissanaston vastineiksi, on leimautunut porvarillisen kansallishenkisyyden jäänteeksi. Asiaan saa laajempaa näkökulmaa katsomalla maan rajoja kauemmas.

Kielipolitiikka

Portfoliosta kehityskansio

Riitta Eronen

Lainasana portfolio tarkoittaa alun perin ’salkkua’ ja ’kansiota’. Sen erikoistuneita merkityksiä on vanhastaan ollut ’arvopaperisalkku’. …

Kysyttyä

Puhdas kaula

Anneli Hänninen, Sinikka Torkkola

Kysymys: Olemme muutaman kerran sisareni kanssa pohtineet ja lähipiiristäkin kyselleet, mistä tulee sanonta ”siinä sitä …

Kysyttyä

Rulettaa

Riitta Eronen, Erkki Savolainen

Kysymys: Mitä tarkoittaa verbi rulettaa? Tunsin itseni jotenkin tyhmäksi, kun en ollut kuullut siitä mitään. …

Kysyttyä

Sinut korkojen kanssa – kielenhuoltajana Suomen Pankissa

Riitta Hyvärinen

Suomen Pankin kielenhuoltaja Kaisa Paasovaara ei työkseen tutki seteleitä luupilla tai istu holvissa lukkojen takana. …

Kieli ja työelämä

Slangin pikkujättiläinen

Riitta Eronen

Mitä slangi on? Mistä slangisanat tulevat? Millainen on slangin kielioppi? Seuraavassa tarkastellaan, miten vuonna 2000 ilmestynyt Heikki ja Marjatta Paunosen teos ”Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii, Stadin slangin suursanakirja” vastaa näihin kysymyksiin.

Artikkeli

Suomen romanikieli

Kimmo Granqvist

Kotimaisten kielten tutkimuskeskus on työskennellyt romanikielen parissa jo 1980-luvulta lähtien. Laajemmin romanikieltä alettiin kuitenkin tutkia …

Artikkeli

Valtiotieteen vai valtiotieteiden kandidaatti?

Riitta Eronen, Arto L. Savolainen

Kysymys: Nykysuomen sanakirja, ainakin minun painokseni, sanoo, että valtiotieteilijät ovat valtiotieteen kandidaatteja ym., kauppatieteilijät taas …

Kysyttyä

Vinoviivamuotia

Maija Länsimäki

Vinoviiva on välimerkki, jota on ruvettu käyttämään niin laajasti, että sen merkitys on hämärtynyt. Muodossa ”kautta” se esiintyy jopa puheessa.

Artikkeli