1/1998
Akmola, Alma-Ata ja Almaty
Sari Maamies
Kazakstanin pääkaupunki on vaihtunut; päätös vaihtamisesta tehtiin jo syksyllä 1995, ja nyt tuo päätös on …
Kysyttyä
brandi
Sari Maamies
Brandi on mainosalan sanastoa ja tarkoittaa suunnilleen tavaramerkkiä, tuotenimeä (< engl. brand ’(tavara)merkki; polttomerkki, poltinrauta’). …
Kysyttyä
Burma ja Myanmar
Saara Welin
Kaakkois-Aasiasta tulevissa uutisissa näemme vastedes yhä yleisemmin Burman sijasta nimen Myanmar. Sitä muistuttavia nimiä on …
Paikannimet
edutainment ja infotainment
Sari Maamies
Termeillä tarkoitetaan multimediasovelluksia, joiden sisältämä tieto tai opetussisältö on esitetty viihteellisessä muodossa. Suomenkielisiksi vastineiksi voisivat …
Kysyttyä
en osaa sanoa, eos.
Sari Maamies
Etenkin mielipidekyselyissä saatetaan tarvita lyhennettä ilmaukselle en osaa sanoa. Lyhenteeksi käy eos., mutta on muistettava, …
Kysyttyä
globaalistaa eli maailmanlaajuistaa
Sari Maamies
Adjektiivin globaali tai globaalinen merkitys on ’yleismaailmallinen, maailmanlaajuine’. Tästä voidaan johtaa myös verbi maailmanlaajuistaa vierassanan …
Kysyttyä
Grapehedelmä vai kreippi? – b, d ja g suomen kielessä
Vesa Jarva
Kielikellon palstoilla käytiin pari vuotta sitten vilkasta keskustelua b:n, d:n ja g:n ääntämisestä. Jyväskylän yliopiston suomen kielen laitoksen tutkija Vesa Jarva sai siitä kipinän tutkimukseen, jossa hän selvitti, kuinka joukko eri-ikäisiä ja -taustaisia suomalaisia ääntää nämä äänteet vapaamuotoisessa puhetilanteessa. Seuraavassa kirjoituksessa hän selostaa tutkimuksensa keskeisiä tuloksia ja esittää oman näkemyksensä tästä tunteitakin herättävästä aiheesta.
Kirjoitusasu ja ääntäminen
halloween
Sari Maamies
Pyhäinpäivän aattona vietettävä amerikkalainen juhla on levinnyt Suomeenkin. Kirjoitusasuksi suositetaan muiden juhlapäivien tapaan pientä alkukirjainta. …
Kysyttyä
hot spot
Sari Maamies
Hot spot on ympäristönsuojelusanastoa ja tarkoittaa eri lähteissä joko saastumisen aiheuttajaa eli huomattavaa saastuttajaa tai …
Kysyttyä
Internetiin vai Internettiin? – kielineuvontaa sähköisesti
Mari Tuukkanen, Joanna Vihtonen
Tietotekniikka on muuttanut monin tavoin myös kielitoimiston arkipäivää. Yksi yleisön havaittavissa olevista muutoksista on kielineuvontapalvelumme sähköistyminen. Tutun ja tunnetun – ja ruuhkaisen – puhelinpalvelun rinnalla on nykyisin mahdollista kysyä kieliasioista myös sähköpostitse. Välineen vaihtuminen ei näytä kovin paljon vaikuttavan kysymysten luonteeseen; ongelmanaiheet tuntuvat olevan aika samat niin sähköpostikysymyksissä kuin puhelimessakin. Kielitoimistossa kesällä 1997 työskennelleet suomen kielen opiskelijat Mari Tuukkanen ja Joanna Vihtonen tarkastelevat seuraavassa sähköisestä kielineuvonnasta saatuja kokemuksia.
Kielenhuollon historia ja periaatteet