Kysymys
Missä päin Suomea sanotaan nuin eikä noin?
Vastaus
Nuin on levikiltään suomen murteissa itäinen ja pohjoinen: nuin on käytössä etenkin Pohjois-Karjalassa, Savossa, Keski-Suomen pohjoisosassa, Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa, Peräpohjolassa ja Tornionjokilaaksossa. Erillinen nuin-alue on Porin seudulla Satakunnassa. Jonkin verran nuin-asusta on tietoja myös Etelä-Karjalasta, mutta tuon alueen vanhalle murteelle ominainen on ollut nuoin. Myös Ruotsin Vermlannin jo hävinneessä suomalaismurteessa on käytössä ollut nuin.
Valtimon itäsavolaisessa (eli pohjoiskarjalaisessa) murteessa on päivitelty: Nuin iso poeka eikä ossoo lukkee! Peräpohjolan Kittilässä on tiedetty, että ei nuin tylsällä kirvhellä saa mithän aikhan mettässä. Vermlannin suomalaismetsissä taas ovat kasvatusperiaatteet entisinä aikoina voineet olla tiukkoja: kum mulla oes nuin irtanaisie (= villejä) lapsie, minä tekisin kytkyiset ja kytkisin kunnii (= kunkin) soppeesa. Porin seudun erilliseltä suppealta nuin-alueelta on tämä Siikaisten murteen esimerkki: Järviki on nuin kuiva, ei oo muuta ko tommonej joen kuilu vooj jäläjellä.
(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)Historiallisesti sana noin ja pronomini nuo kuuluvat yhteen: noin on nuo-pronominin taivutusmuoto, instruktiivi. Sama taivutusmuoto on esimerkiksi ilmauksissa pystypäin, kaikin voimin ja pitkin askelin. Vastaavanlainen tausta on sanoilla niin ja näin (pronominien ne ja nämä instruktiivimuodot).
Siten murteissa, joissa sanotaan nuin, käytetään myös nuo-pronominista nui-alkuisia asuja sanan taipuneissa muodoissa. Esimerkiksi Pohjois-Karjalan Kiteellä on muoviveneistä tuumattu näin: nuillahan nuo hukuttaa ihtiääm paĺjon. Keski-Suomen Multialla on puolestaan todettu: Nyt pojat sitte souvetaa nuije äijäi vennee eille! Keski-Pohjanmaan murteiden alueella Oulaisissa on kursailtu: Sielä oli komijat pijot, ruokaaki oli niin monta sorttia etteihän nuita kaikkia kehannu ottaakaan.