”Naisten vaatteen parsi Jääskessä.” Litografia Frans Oskar Liewendalin 1800-luvun puolivälissä painamasta teoksesta. Museoviraston kansatieteen kuvakokoelma. CC BY 4.0(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)
Parsi-sana tarkoittaa suomen kielen murteissa yleisimmin riihen orsia, joiden päälle lyhteet pantiin kuivumaan, kun viljaa entisaikoina puitiin. Yleensä sanaa on käytetty tässä merkityksessä monikossa: lyhteet on ahdettu eli pantu kuivumaan riihen parsille, ahtaja on istunut parsilla ja puinnin alkaessa lyhteet on pudotettu parsilta.
Lyhteet ahdettiin riihessä kerrallaan tavallisesti 2–6 parrelle. Tällaisesta kerrallaan ahdettavasta alasta ja siihen sopivasta viljamäärästä on siitäkin käytetty nimitystä parsi monin paikoin sekä idässä että lännessä. Esimerkiksi Reisjärvellä on todettu näin: ”Parsi puotettiin alas ja puinti alako.” Tällöin ei siis ole tarkoitettu parsipuun alas pudottamista, vaan sitä, että muutaman parsipuun päälle ahdetut lyhteet pudotettiin yhdellä kertaa alas puitaviksi.
Yliset, mallasparvi ja lattia
Parsi voi viitata myös navetan, tallin, liiterin tai muun rakennuksen vinttiin eli ylisiin. Tällöinkin sana on yleensä monikossa. Esimerkiksi Lounais-Suomessa Hinnerjoella on sanottu, että kissa makaa ”siäl navetam parsil”. Ylisiä tarkoittamassa sanaa on käytetty etenkin lounaismurteiden pohjoisimmilla alueilla, mutta myös esimerkiksi joissain hämäläismurteiden pitäjissä. Parsilla on voitu säilyttää esimerkiksi hevosten heiniä – tai vaikka sänkyä, kuten Vermlannin esimerkistä käy ilmi: ”Eikös mum pitännä männä ottamaam moahan (= alas) sänkyä tuolta parsilta.”
”Saunas tehtiim maltaat, nostettiim parsil [kuivumaan]” on sanottu Karjalohjalla ja tarkoitettu saunaan tehtyä lavaa, jossa idätetään ja kuivatetaan oluen valmistukseen käytettäviä maltaita. Tässä merkityksessä parsi tunnetaan myös esimerkiksi joillain alueilla Keski-Suomessa. Samaa rakennelmaa on kutsuttu myös parveksi sekä mallasparveksi.
Riihen orret, yliset, mallasparvi – jos jokin on parsilla, se siis usein viittaa rakennuksen yläosassa olemiseen. Toisaalta parsi voi tarkoittaa myös lattiapalkkia tai lattiaa. Nämä merkitykset tunnetaan kahdella alueella: yhtäältä lounaismurteiden pohjoisosissa ja osissa Satakuntaa, toisaalta Peräpohjolassa ja Länsipohjassa. Hinnerjoella on todettu maalattiasta: ”Se laatti ol semne ete siin ollup parssikka.” Ruijan Jyykeässä kevättulva on vienyt lattian kokonaisena: ”Meiltä meni parsi yhtenä joessa.”
Oma paikka
Parsi-sana voi tarkoittaa myös väliseinillä erotettua lehmän tilaa navetassa ja joskus myös hevosen vastaavaa tilaa tallissa. Tämä merkitys on yleinen etenkin pohjalaismurteissa, Peräpohjan murteissa sekä tietyissä savolaismurteissa. Lehmää on Alavudella komennettu menemään omaan parteensa: ”Hei partehes hei!” Pihtiputaalla on sanottu: ”Tul tappelu [lehmillä] jos tòenem män tòesem partee.”
Eläimen paikkaan viittaavassa merkityksessä voi nähdä yhtymäkohtia tiettyihin muihin parsi-sanan merkityksiin. Ensinnäkin parsi tarkoittaa osassa Kainuuta sekä muutamassa muussa pitäjässä myös abstraktimpaa omaa paikkaa, nimittäin vuosipalvelijan palveluspaikkaa. Kun palvelija on mielinyt palveluspaikastaan pois kesken vuoden, hänelle on Utajärvellä sanottu: ”Pysyp parressasi!” Parsi on tässä siis eräänlainen oma paikka, johon palvelija kuuluu, aivan kuin navetassa kukin lehmä kuuluu omaan parteensa.
Osasto, tapa ja tyyppi
Navetan tai tallin parresta voi löytää eräällä tavalla yhtymäkohdan myös yhdyssanaan puheenparsi: tietyn lehmän parsi navetassa on lehmän oma, väliseinämillä erotettu osasto, samoin kuin tietty puheenparsi eli puhumistapa tai murre kuuluu ikään kuin tietynlaiseen puheen osastoon. Esimerkiksi Nivalassa onkin todettu, että naapuripitäjän puheenparsi on jo eri osastoa: ”Ylivieskastem puhheenparsi oj jo toinen ku täälä Nivalassa.”
Puheenparsi-yhdyssanan jälkiosaa parsi voitaisiin luonnehtia myös niin, että se tarkoittaa ’tapaa’. Vaikkapa ylivieskalaisten puheen tapa on toisenlainen kuin nivalalaisten ja savolaisten toisenlainen kuin hämäläisten. Parsi-jälkiosan merkitys ’tapa’ näkyy myös yhdyssanassa sananparsi, joka tarkoittaa sanontatapaa, kiteytynyttä fraasia. Samaa voi tarkoittaa myös jo mainittu puheenparsi ja joskus pelkkä parsi yksinään. Vuokselassa Karjalankannaksella sanottiin ”ne vanhat ukot käyttiit sellasta parttakii”, kun viitattiin johonkin kiteytyneeseen sanontatapaan.
Sama merkitys näkyy Nivalassa käytetyssä ilmauksessa om partena, jolla on tarkoitettu ’on tapana’. Tapaan viittaava merkitys on nähtävissä niin ikään vaateparsi-yhdyssanan jälkiosassa. Sillä tarkoitetaan nimittäin joissain pitäjissä ’muotia’ eli oikeastaan ’tapaa pukeutua’. Konginkankaalainen on sanonut: ”Semmoinev voateppars oĺ minun nuoruuvessan.” Pukeuduttiin siis tietyllä tavalla, tietyn käytännön mukaisesti.
Parsi-sanalla tuntuisi siis olevan sellaisia merkityksiä kuin ’paikka’, ’osasto’ ja ’tapa’. Merkityksissä on nähtävissä eräänlainen jatkumo konkreettisesta lehmän paikasta abstraktimpiin merkityksiin päin. Lisäksi puheenparsi-yhdyssanan jälkiosan parsi merkitystä voisi luonnehtia myös niin, että se tarkoittaa suurin piirtein samaa kuin ’tyyppi’ tai ’laatu’. Eri puolilla asuvien puhe on keskenään eri tyyppiä.
Parsi voi tarkoittaa tyyppiä tai laatua myös eräissä piian siisteyttä kuvaavissa hokemissa: ”Ko ensin näkee kaohav varren ni kyl sit tiätää piikan parren”, on sanottu Lounais-Suomessa Paattisilla. Kauhan varresta voi siis päätellä sen, kuinka siisti piika on.