Kielitoimisto on järjestänyt kielenhuollon ja kirjoittamisen koulutusta lähes koko historiansa ajan. Ensimmäinen koulutustilaisuus järjestettiin urheilutoimittajille vuonna 1947. Seuraavina vuosikymmeninä kursseille osallistuivat enimmäkseen lehti-, radio- ja mainostoimittajat sekä opettajat ja kääntäjät. 1970- ja 80-luvuilla valtaosa koulutettavista oli viranomaisia, joiden tehtäviin kuuluu tuottaa erilaisia hallinnon ja lainkäytön tekstejä.
Ketkä nykyään kamppailevat yhdyssanojen ja pilkkujen sekä tekstin selkeyden ja sävyn kanssa? Kysymykseen voi vastata lyhyesti: koulutusta kaipaavat kaikki, jotka työssään kirjoittavat, olivatpa tekstit komiteanmietintöjä tai keltaisia lappusia työtovereille. Usein kursseille osallistuu myös ihmisiä, jotka eivät kertomansa mukaan kirjoita paljonkaan mutta jotka tuntevat silti tarvitsevansa kielenhuollon koulutusta ja kertausta.
Avoimilta kursseilta vastaus moneen kysymykseen
Kielitoimisto järjestää Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen tiloissa kaikille avoimia kielenkäytön kursseja. Niiden sisältö vaihtelee tekstien viimeistelystä ja kielen sujuvoittamisesta asiakasviestintään ja eri tekstilajeihin, kuten tiedotteiden ja ohjeiden kieleen. Kursseilla on käsitelty myös tekstin sävyä ja kohteliaisuutta sekä vaikuttavan kielen ominaisuuksia.
Vuonna 2000 Kielitoimiston avoimille kursseille osallistui kolmisensataa tekstin tuottajaa. Osallistujat edustavat lukuisia eri ammatteja, mutta kaikilla kursseilla on yleensä mukana sihteereitä, viestinnän ammattilaisia ja eri alojen opettajia.
Oikeinkirjoitus- ja kielioppiasioihin painottuvien Kielenhuoltopäivän ja Kielenhuollon jatkokurssin osallistujista suurin osa sihteereitä. Tekstin sujuvuutta ja ymmärrettävyyttä käsittelevän Sujuvan suomen päivän osallistujat ovat hyvinkin monialaisia: toimittajia, tiedottajia, tutkijoita ja muita yleensä paljon työssään kirjoittavia. Asiakasviestinnän kurssille tulee puolestaan erilaisissa asiakaspalvelutehtävissä työskenteleviä, kuten pankki- ja vakuutusvirkailijoita, reklamaatiokirjeisiin vastaavia ja markkinointialan ihmisiä. Ohjetekstipäivän osallistujat saavat elantonsa esimerkiksi laatujärjestelmien ylläpidosta, atk-sovellusten kehittämisestä tai ensiapukoulutuksen antamisesta.
Räätälöityä koulutusta koko työpaikalle
Kielitoimistosta kysytään räätälöityä koulutusta moneen eri tarpeeseen. Tilaajat voivat luonnehtia työpaikkansa tilannetta esimerkiksi seuraavasti: ”Meillä on tuo kieli vähän retuperällä ja tiedot kaipaavat päivitystä.” ”Meillä kirjoitetaan sellaista kapulakieltä, etteivät kirjoittajat oikein itsekään ymmärrä, mitä yrittävät sanoa.” ”No kun meillä työkseen kirjoittavat eivät oikeastaan ole saaneet minkäänlaista kirjoittamiskoulutusta.”
Monet räätälöidyt kurssit järjestetään juuri tietyn tekstityypin tai toimintakokonaisuuden tekstien kehittämiseksi. Vakuutus- ja muiden etuusasioiden käsittelijät haluavat parantaa päätösten ja asiakaskirjeiden sävyä. Erilaisten ohjeiden kirjoittajat haluavat puolestaan saada tekstistään mahdollisimman ymmärrettävää ja helppolukuista, jotta lukija osaisi soveltaa ohjeita käytännössä.
Vuonna 2000 Kielitoimiston koulutusyksikkö järjesti 51 räätälöityä kurssia, joiden pituus vaihteli muutamasta tunnista kuuteen päivään. Kursseilla oli osallistujia yhteenä noin 1 500. Kursseja pidettiin muun muassa yrityksille, virastoille, tutkimus- ja vakuutuslaitoksille sekä medialle.
Räätälöityjen kurssien osallistujat edustavat monia eri ammattikuntia: Kun pieni yritys tai virasto järjestää koulutusta, koko talo osallistuu siihen puhelinkeskuksenhoitajaa myöten. Vastaavasti pienen kunnan koulutukseen saattavat osallistua kaikki kynnelle kykenevät sosiaali- ja puistotyöntekijästä kunnanjohtajaan. Kanslistit istuvat eturivissä ja palopäällikö hälytysvalmiina takarivissä.
Usein tilauskursseilla on kuitenkin vain tietyn ammatin edustajia. Paljon kursseja järjestetään mm. toimittajille, sihteereille ja tutkijoille. Muita tyypillisiä kurssilaisia ovat kääntäjät, pöytäkirjurit, tiedottajat, ekonomistit, opinnäytteiden ohjaajat, juristit ja lääkärit. Kursseja on järjestetty myös muun muassa diplomaattiharjoittelijoille, ammattiliiton toimitsijoille, jätehuollon neuvojille ja ruotsinkielisille putkiasentajille.
Koulutettavien kirjo on siis monipuolistunut Kielitoimiston alkutaipaleilta. Tämä kertoo siitä, että selkeän, ymmärrettävän ja sävyltään korrektin kirjoittamisen taitoja arvostetaan ja pidetään tärkeinä työelämässä. Kuinkahan moni kurssilainen arvasi jo kouluaikoina, että hänestä tulee isona tekstityöläinen?