Ensinnäkin kiitokset Irmeli Pääkkösen kielenkorjausta ja kielenhuoltoa käsitelleestä kirjoituksesta (Kielikello 1/1997). Se oli muuten hyvä, mutta taisi unohtaa, että itse asiassa eniten kielenkorjausta varmaan tehdään tiedotusvälineissä. Eikä se työ aivan vastanne sitä, miten yliopistoihmiset kielenkorjauksen mieltävät. Useimmiten lehtijuttujen käsittelyportaan ratkaisut perustunevat hätäisiin mielikuviin, miksei joskus myös Nykysuomen sanakirjaan.
Kun olen tällainen käytännön kielenkorjaaja, minullakin on kysymys, jonka osaan määritellä vain esimerkkien kautta. Jotakuinkin näin se kuitenkin kuuluu: missä määrin teonsanaan voi liittää nimisanoja etuliitteiksi?
Ymmärrän kyllä, että voin sanoa kantaesitys, mutta voinko sanoa, että ”orkesteri kantaesitti sävellyksen”? Tiedän, mitä ovat verkkokalastusvälineet, mutta voinko sanoa, että ”verkkokalastin tämän simpun”? Te luette siellä käsikirjoitusta, mutta voinko sanoa, että ”minä käsikirjoitin sen”? Voinko sanoa, että ”me vesijumppasimme Serenassa”?
Hiukan toisenlaisia esimerkkejä ovat ne, joissa etuliite ei ole nimisana. Niinkään pahoin ei enää särähdä korvaan, jos ”Jeltsin ylipuhui Clintonin”, mutta onko se oikein sanottu? Entä voiko Imatran Voima kohta ilmoittaa, että ”me loppusijoitamme ydinjätettä”? Vielä pahemmalta kuulostaa tämä: ”Ben Johnson pikajuoksi sata metriä.”
Ja toinen kysymys: onko sana mahdollistaa hyvää suomea? Minusta se kuulostaa kamalalta, mutta useimmiten sitä ei voi kiertää kuin sanaparilla tehdä mahdolliseksi – ja onko se sitten parempi?
Hannes Mäntyranta
toimitussihteeri, Vihreä Lanka
Kielitieteellistä termiä käyttäen Hannes Mäntyrannan kysymys koskee yhdysverbejä. Niitä on vanhastaan ollut suomessa melko vähän, mutta viime vuosikymmeninä ne ovat lisääntyneet etenkin erikoisalojen termeinä. Vanhassa kirjakielessä esiintyy sellaisia muiden kielten mallin mukaan tehtyjä verbejä kuin anteeksiantaa, avuksihuutaa ja pirultariivata, mutta kirjasuomen kehittyessä tällaiset suomen kielen luonteelle vieraat muodot karsiutuivat. Esimerkiksi vuoden 1642 Raamatussa verbi anteeksiantaa on jo asussa antaa anteeksi.
Tämä vuoden 1642 Raamatun esimerkki osoittaa, miten yhdysverbit on usein mahdollista purkaa kahdeksi sanaksi. Näin aikaansaada voidaan hajottaa asuun saada aikaan ja poissulkea on luontevammin sulkea pois. Yhdysverbin hajottaminen osiksi ei kuitenkaan aina onnistu tai ole tarpeen. Esimerkiksi sellaiset verbit kuin esipestä, myötäelää, pakkolunastaa, salakuljettaa, konekirjoittaa, koeajaa, kylmävalssata, ensiesittää ovat nykykielessä hyväksyttäviä. Suomen kielen perussanakirjassa tällaisilla verbeillä on infinitiivimuotoinen hakusana.
Jotkin yhdysverbit ovat osittain hyväksyttäviä. Tämä tarkoittaa sitä, että niistä käytetään vain joitakin muotoja, yleensä partisiippeja, esimerkiksi esitäytetty, kuviopainettu, valo-ohjattu, mallisuojattu, olympiavalmennettava. Toisinaan kyseeseen tulevat verbistä johdetut substantiivit, kuten ralliautoilu, juhlapuhuja, pikavierailu. Sanakirjassa hakusanana on tämä muoto, ei infinitiivi. On siis mahdollista puhua esitäytetyistä lomakkeista mutta lause esitäytin lomakkeen ei tunnu luontevalta. Samoin verbit olympiavalmentaa tai mallisuojata ovat luontevammin valmentaa (olympialaisiin tähtäävää urheilijaa) ja suojata malli. Verbit ralliautoilla, pikavierailla, juhlapuhua vaikuttavat sävyltään leikillisiltä eivätkä siis sovi kaikkiin tekstiyhteyksiin. Verbi vesijumpata kuuluu tähän ryhmään. Täysin luontevalta tuntuu vain substantiivi vesijumppa (käyn vesijumpassa), mutta ilmaukset eilen vesijumppasin ja käyn vesijumppaamassa saavat hieman arkisen tai leikillisen sävyn.
Jotkin yhdysverbit kannattaa korvata toisella, luontevammalla ilmauksella. Kynttilävalaistu huone on paremmin kynttilöin valaistu, verbi sisäänkirjoittaa on paremmin kirjoittautua ja kuntourheilla pelkkä kuntoilla.
Verbi mahdollistaa on aivan käypä muoto. Samalla lailla adjektiivista johdettuja verbejä ovat vaikkapa vakinaistaa, kaavamaistaa, kaupunkilaistaa, monimutkaistaa ja suomalaistaa. Jos kielikorva vierastaa sanaa, voi sen tilalla käyttää ilmausta tehdä mahdolliseksi tai muokata lauseen kokonaan toisenlaiseksi.
Sari Maamies