Monet karjalaiset pitäjäseurat ja järjestöt toimivat aktiivisesti ja julkaisevat artikkeleita ja kirjoja. Niissä on paljon luovutetun alueen vanhoja suomalaisia paikannimiä. Koska alue on laaja, ei ole helppo hallita sen nimistöäkään kokonaisuudessaan, ei edes kaikkien kuntien nimiä ja niiden perinteistä taivutustapaa. Seuraava luettelo on tarkoitettu avuksi niille, jotka tarvitsevat nimenomaan vanhoja suomalaisia kunnannimiä ja niiden taivutusmuotoja. Venäläisiä nimiä ei tähän luetteloon sisälly edes niissä tapauksissa, joissa Suomen-aikainen kirkonkylä on nykyisinkin asuttu ja sillä on uusi nimi. Kunnan nimeksi venäläistä asutuksen nimeä ei tule käsittää.
Luettelossa ovat Neuvostoliitolle viime sotien jälkeen luovutettujen kuntien nimet aakkosjärjestyksessä. Ylimmällä rivillä on nimen kirjakielinen perusmuoto ja taivutusmuoto. Monien nimien kirjakielisiä muotoja seuraa kansanomainen, yleensä 1800-luvulla syntyneiden karjalaisten puheesta kuultu murremuoto tai muu yleiskielestä poikkeava muoto. Murremuotoa ei ole kuitenkaan merkitty, jos se poikkeaa yleiskielisestä vain vähän. Luettelossa ei siis ole esimerkiksi sellaisia kaikille tuttuja taivutusmuotoja kuin Viipuris ja Räisäläs. Alemmalla rivillä on kunnan ruotsinkielinen nimi, jos sellainen on, sekä muita eri-ikäisiä kirjallisessa käytössä olleita ja historiallisissa asiakirjoissa esiintyviä nimimuotoja.
Alimpana on kunnan nimestä muodostettu asukkaiden nimitys, ensinnä yleissuomalaiseen säännönmukaiseen tapaan lainen-johtimella muodostettuna, mutta useiden kuntien yhteydessä myös täydennettynä vanhoilla paikallisilla muodoilla. Juuri alimmalla rivillä, asukkaiden nimityksissä, näkyy karjalan murretta eniten. Monin paikoin on käytetty ja sopii vieläkin käyttää yleiskielestä vähän poikkeavia, lyhyempiä muotoja, esimerkiksi hiitolaiset, kaukolaiset yleiskielisen tyypin hiitolalaiset, kaukolalaiset asemasta. Parasta on kuitenkin olla käyttämättä lyhyempää muotoa, ellei ole varma sen aitoudesta.
Laatokan Karjalassa oli ennen vanhaan käytössä erityinen kollektiivinen asujaimistoa tarkoittava johdostyyppi, joka muodostettiin pitäjän nimestä. Siitä on saatu talteen seuraavat: harlulisto (= harlulaiset), imbilahtelisto, ruskielisto, salmilisto, sovanlahtelisto, suistalisto. Sama kollektiivinen merkitys on ollut Korpiselän asukkaista käytetyllä karjalankielisellä ilmauksella ”koko korbiselgöveh”. Myös vanhoista ilomantsilaisista on käytetty erityistä, kollektiivista nimitystä ilomantsijas.
Sekä pitäjännimien taivutusta koskevat tiedot että asukkaannimitykset ovat peräisin Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen nimiarkistosta, jossa luovutetun alueen paikannimiä on tallennettuna yhteensä yli kolmesataatuhatta nimilippua. Silti kaikkien kuntien asukkaista ei ole kirjattu oman murteen mukaista nimitystä. Epäilemättä moni karjalainen osaisi nämä luettelon puutteet täydentääkin. Tähän artikkeliin on kuitenkin otettu vain arkistoituja tietoja. Lisäksi on lähteenä käytetty jonkin verran kirjallisuutta, etenkin vanhaa Suomenmaa-teosta, jonka Viipurin lääniä koskeva osuus on painettu 1923.
Luovutetun Karjalan kunnannimet ja niistä johdetut asukkaannimet
Antrea : Antreassa (Antria)
ruots. S:t Andree
– antrealaiset (antreelaist)
Harlu : Harlussa (vanha kansanom. myös Harsu)
– harlulaiset (harlulisto)
Heinjoki : Heinjoella
– heinjokelaiset (heinjokiset, heinjokkoiset)
Hiitola : Hiitolassa
– hiitolalaiset (hiitolaiset)
Impilahti : Impilahdessa ja Impilahdella
ruots. Impilax (hist. Impilaks)
– impilahtelaiset (implahtelaiset; imbilahtelisto)
Jaakkima : Jaakkimassa (Juakkima)
(ruots. Jakimvaara
– jaakkimalaiset (juakkimalaist)
Johannes : Johanneksessa (Johanekses)
hist. Kakki, ruots. S:t Johannes, hist. Kakkis
– johannekselaiset (kakkilaiset)
Jääski : Jääskessä
ruots. Jääskis, Jäskis
– jääskeläiset (jääskeläist)
Kanneljärvi : Kanneljärvellä
(vanh. tavall. Kantjärvi, myös Kanteljärvi)
– kanneljärveläiset (kantjärvöist)
Kaukola : Kaukolassa
– kaukolalaiset (kaukolaiset)
Kirvu : Kirvussa
ruots. Kirvus
– kirvulaiset (kirvulaist, kirvuist)
Kivennapa : Kivennavalla
ruots. Kivinebb
– kivennapalaiset (kivenappoist)
Koivisto : Koivistolla
ruots. Björkö
– koivistolaiset
Koiviston maalaiskunta
(ks. Koivisto)
Korpiselkä : Korpiselässä ja Korpiselillä
– korpiselkäläiset (korpselgäläiset; korbiselgöveh)
Kuolemajärvi : Kuolemajärvellä
– kuolemajärveläiset (kuolemajärvist)
Kurkijoki : Kurkijoella (Kurkjovel, Kurkjoil)
ruots. Kronoborg
– kurkijokelaiset (kurkjokelaist)
Käkisalmi : Käkisalmessa (Käksalmes)
ruots. Kexholm, hist. ja kansanom. Linna
– käkisalmelaiset (käksalmoist, joskus vielä linnalaiset)
Käkisalmen maalaiskunta
– käkisalmelaiset (käksalmoist)
Lahdenpohja : Lahdenpohjassa (Lahempohjis)
myös Kauppala, vanh. Lopotti
– lahdenpohjalaiset (lahempohjalaist, lopottilaist)
Lavansaari : Lavansaaressa (Lavassaar : Lavassaares)
ruots. Lövskär, vanh. Löfsalö
– lavansaarelaiset (lavassaariset)
Lumivaara : Lumivaarassa (Lumvoaras)
– lumivaaralaiset (lumvoaralaist)
Metsäpirtti : Metsäpirtissä
– metsäpirttiläiset (metsäpirttöiset)
Muolaa : Muolaassa
hist. Muola, Pyhäristi, ruots. Mola, Mohla
– muolaalaiset (muoloist)
Nuijamaa¹ : Nuijamaalla
– nuijamaalaiset (nuijalaist, nuijamaist)
Petsamo : Petsamossa
– petsamolaiset
Pyhäjärvi Vpl.: Pyhäjärvellä, Viipurin läänin Pyhäjärvellä
– pyhäjärveläiset (pyhäjärvöist)
Pälkjärvi : Pälkjärvellä (myös Päljärvi : Päljärvellä)
– pälkjärveläiset (päljärveläiset)
Rautu : Raudussa (Rau’us, Rauvus)
ruots. Rautus
– rautulaiset
Ruskeala : Ruskealassa (Ruskiilas)
– ruskealalaiset (ruskiilaiset; ruskielisto)
Räisälä : Räisälässä
– räisäläläiset (räisäläiset, räisäläist, räisälöist)
Sakkola : Sakkolassa (Sakkula : Sakkulas)
– sakkolalaiset (sakkolaiset, sakkoloist, sakkuloist)
Salla¹ : Sallassa
hist. Kuolajärvi
– sallalaiset
Salmi : Salmissa
ruots. Salmis
– salmilaiset (salmilisto)
Seiskari : Seiskarissa (Seiskaar : Seiskaares)
hist. Seitskari, vanh. myös Seitskaarto
ruots. Seitskär
– seiskarilaiset
Soanlahti : Soanlahdella ja Soanlahdessa
hist. Soanlaks, ruots. Soanlax
– soanlahtelaiset (sovallahtelaiset; soanlahtelisto)
Sortavala : Sortavalassa
ruots. Sordavala
– sortavalalaiset (sortavalaiset)
Sortavalan maalaiskunta
(ks. Sortavala)
Suistamo : Suistamolla (Suistama : Suistamalla)
– suistamolaiset (suistalisto)
Suojärvi : Suojärvellä (Suojärvil)
– suojärveläiset (suojärviläiset, suojärveläzet)
Suursaari : Suursaaressa
ruots. Hogland
– suursaarelaiset (suursaariset)
Säkkijärvi : Säkkijärvellä (Säkjärvel)
– säkkijärveläiset
Terijoki : Terijoella (Terjooel)
– terijokelaiset (terjokkoiset)
Tytärsaari : Tytärsaaressa (Tytär : Tyttäres)
ruots. Tyterskär, Tytterskär
– tytärsaarelaiset (tytärsaariset, tyttäriset)
Uukuniemi¹ : Uukuniemellä (Uutniem, Uupuniemi)
– uukuniemeläiset (uukuniemeläist)
Uusikirkko : Uudellakirkolla (Uuvelkirkool)
ruots. Nykyrka
– uuskirkkolaiset (uuskirkkost)
Vahviala : Vahvialassa (Vahvela : Vahvelassa)
– vahvialalaiset
Valkjärvi : Valkjärvellä
– valkjärveläiset (valkjärvöist)
Viipuri : Viipurissa
ruots. Viborg
– viipurilaiset (viipurlaiset)
Viipurin maalaiskunta
(ks. Viipuri)
Vuoksela : Vuokselassa
– vuokselalaiset (vuokselaist)
Vuoksenranta : Vuoksenrannassa
– vuoksenrantalaiset (vuokserantoist)
Värtsilä¹ : Värtsilässä
– värtsiläläiset (värtsiläiset)
Äyräpää : Äyräpäässä
– äyräpääläiset (äyräpääläist)
Eräät luettelon kunnista olivat luovutetulla alueella vain osin.
¹ Nuijamaa, Salla, Uukuniemi ja Värtsilä menettivät merkittävän osan alueestaan, mutta jatkoivat toimintaansa kuntina. Myös mm. Ilomantsin, Kiteen, Kuusamon, Parikkalan, Rautjärven, Saaren, Simpeleen ja Virolahden kunnista luovutettiin osia.