Kuusamon, Ähtärin ja Nilsiän asukkaista on olemassa tuttuun tapaan muodostettu asukkaannimitys. Samaa lainen- tai läinen-loppuista johdosta käytetään tosin myös silloin, kun puheena on vaikkapa kuusamolainen kalakeitto, ähtäriläinen tuulimylly tai nilsiäläinen puheenparsi. Useammin käytännössä kuitenkin tarvitaan juuri ihmistä tarkoittavaa ilmausta.
Jokaisen kunnan nimestä on mahdollista muodostaa asukasta tarkoittava sana lainen- tai läinen-johtimella. Se voidaan liittää useimpiin nimiin suoraan, esimerkiksi Kuusamo + lainen = kuusamolainen. Monesti päätteen liittäminen aiheuttaa kuitenkin pienen muutoksen kantana olevan nimen loppuun. Eräissä tapauksissa mm. nimenloppuinen i vaihtuu e:ksi, esimerkiksi Enonkoski : enonkoskelainen. Asukkaanimitys kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella.
Nykyisten ja entisten kuntien nimiä on paljon, ja joukkoon mahtuu asukkaiden nimen muodostamisen kannalta hankalampiakin nimityyppejä. Kun esimerkiksi Temmeksen, Nurmeksen tai Alavuden asukkaan nimitystä tarvitaan, voi tulla mieleen kaksi vaihtoehtoa: temmekseläinen vai temmesläinen, alavutelainen vai alavuslainen?
Moni tuntee paikallisesta käytöstä myös muunlaisia asukkaannimityksiä, jotka on kyllä muodostettu kunnan nimestä mutta jotka eivät ole lainen-päätteisiä, vaan lyhyempiä inen-loppuisia. Esimerkiksi nimitykset haapajärvinen ja kärsämäkinen ovat keskipohjalaisille tuttuja. Kuinka pitäisi suhtautua näihin ja muihin itse paikkakunnalla tavallisiin muodosteisiin?
Asukkaannimityksen muodostamisesta
Yleiskielisen asukkaannimijohdoksen lainen-johdin liittyy tavallisesti niin kutsuttuun vahvaan vokaalivartaloon, jonka tavoittaa itse nimen na-, nä-loppuisesta sijamuodosta essiivistä, esimerkiksi Padasjoke-na, Virolahte-na, Kuusankoske-na, Kivijärve-nä, Orivete-nä, Rovanieme-nä, Tuulokse-na. Poikkeuksellista on, että yleiskielinen asukkaannimitys muodostetaan muusta vartalosta, kuten esimerkiksi huittislainen on muodostettu kunnan nimen konsonanttivartalosta Huittis-ten. Ruotsinkielisiin konsonanttiin päättyviin nimiin lainen-johdin liittyy luontevimmin i-sidevokaalin avulla, esimerkiksi dragsfjärdiläinen.
Kunnannimien erilaisia tyyppejä
Seuraavassa esitetään aluksi esimerkkejä erityyppisistä kuntien nimistä ja niistä muodostetuista asukkaannimityksistä. Niiden jälkeen seuraa aakkosellinen luettelo, joka sisältää nykyisten ja useimpien entistenkin itsenäisten kuntien nimistä johdetun asukkaannimityksen yksikkömuodossa. Luovutetun alueen eli Karjalankannaksen ja Laatokan Karjalan kuntien asukkaannimitykset eivät ole mukana. Tiedot paikallisessa käytössä olevista asukkaannimityksistä ovat peräisin Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen nimiarkistosta.
• la-loppuiset kunnannimet
Yleiskielen mukaisia, kaikkiin yhteyksiin sopivia ovat lainen-johtimella muodostetut johdokset. la-loppuisia kunnannimiä on suuri joukko, ja monista käytetään myös lyhyempää orimattilaiset-tyyppistä johdosta. Sitäkin pidetään hyväksyttävänä, mutta vain niissä tapauksissa, joissa lyhyempi johdos on itse paikkakunnalla käytössä:
heinolalainen/heinolainen
kokkolalainen
• nen-loppuiset kunnannimet
Yleiskielen mukaisia ovat konsonanttivartaloiset johdokset (askais-lainen). Paikoin on olemassa kansanomainen, monikon genetiivimuotoon perustuva johdos (askaiste-lainen), jota voi käyttää, jos se tekstin tyyliin sopii ja jos se on käytössä kyseisellä paikkakunnalla:
askaislainen/askaistelainen
oulaislainen/oulaistelainen
• s-loppuiset kunnannimet
Asukkaannimitykset perustuvat vanhastaan vahvaan vokaalivartaloon (Kannuksena), siis kannukse + lainen. Myös konsonanttivartaloinen johdos kannus + lainen on moitteeton niissä tapauksissa, joissa sitä itse paikkakunnalla käytetään. Viime vuosikymmeninä tyyppi kannuslainen on ilmeisesti yleistynytkin:
kannukselainen/kannuslainen
muhokselainen /muhoslainen
Sanoihin pudas ja kangas (esim. Pihtipudas, Konginkangas) päättyvistä nimistä muodostetut asukkaannimitykset rakentuvat yksinomaan vahvaan vokaalivartaloon (esim. Pihtiputaa-na), joka päättyy pitkään a:han. Johdos on siis pitkävokaalinen:
haukiputaalainen
pihtiputaalainen
konginkankaalainen
Myös us-loppuisten pitäjännimien johdokset perustuvat nimen vahvaan vokaalivartaloon (esim. Alavute-na):
alavutelainen
varkautelainen
• e-loppuiset kunnannimet ovat yleensä kolmitavuisia ja johdoksen vartalossa on lyhyt e, vaikka vahvassa vokaalivartalossa on pitkä e (esim. Keitelee-nä):
keiteleläinen
pälkäneläinen
Kaksitavuisesta nimestä Lappee kuitenkin lappeelainen (pitkä e!).
• joki-loppuiset kunnannimet
Yleiskielen mukainen johdos on -jokelainen; paikoin sen rinnalla esiintyy kansanomainen muoto -jokinen. Johdos ”-jokilainen” on sen sijaan yleiskielen vastainen:
ilmajokelainen/ilmajokinen
isojokelainen/isojokinen
padasjokelainen
• järvi-loppuiset kunnannimet
Yleiskielen mukainen johdos on -järveläinen; paikoin sen rinnalla esiintyy kansanomainen muoto -järvinen. Johdos -”järviläinen” on sen sijaan yleiskielen vastainen:
evijärveläinen/evijärvinen
haapajärveläinen/haapajärvinen
kemijärveläinen
• koski-loppuiset kunnannimet
Yleiskielen mukainen johdos on -koskelainen; paikoin sen rinnalla esiintyy kansanomainen muoto -koskinen:
anjalankoskelainen
kannonkoskelainen/kannonkoskinen
• lahti-loppuiset kunnannimet
Yleiskielen mukainen johdos on -lahtelainen; paikoin sen rinnalla esiintyy kansanomainen muoto -lahtinen:
korpilahtelainen/korpilahtinen
lapinlahtelainen
• lampi-loppuiset kunnannimet
Yleiskieleenkin suositetaan näistä i-vartaloista asua -lampilainen, joka on ainoa aidosti käytössä oleva:
kangaslampilainen
rautalampilainen
• mäki-loppuiset kunnannimet
Yleiskielen mukainen on johdos -mäkeläinen; paikoin sen rinnalla esiintyy kansanomainen muoto -mäkinen. Johdos ”-mäkiläinen” sen sijaan on yleiskielen vastainen eikä siis suositettava:
kokemäkeläinen
kärsämäkeläinen/kärsämäkinen
• niemi-loppuiset kunnannimet
Yleiskieleen suositetaan yksinomaan -niemeläinen-tyyppiä:
kuivaniemeläinen
rovaniemeläinen
• saari-loppuiset kunnannimet
Yleiskielinen on muoto -saarelainen; paikoin sen rinnalla esiintyy kansanomainen muoto -saarinen:
pietarsaarelainen
viitasaarelainen/viitasaarinen
• salmi-loppuiset kunnannimet
Yleiskielen mukainen on muoto -salmelainen:
rantasalmelainen
virtasalmelainen
• vesi-loppuiset kunnannimet
Yleiskielen mukainen on vahvaan vokaalivartaloon perustuva tyyppi -veteläinen; paikoin sen rinnalla esiintyy kansanomainen muoto -vetinen. Johdos ”-vesiläinen” on yleiskielen vastainen eikä siis suositettava:
haapaveteläinen/haapavetinen
kiuruveteläinen/kiuruvetinen
• Eräitä yksittäisiä tapauksia
Nimiparin ensimmäinen jäsen edustaa yleiskielen mukaista, jälkimmäinen paikallista, yleiskielisessäkin tekstissä mahdollista muotoa:
loppelainen/loppilainen
nummelainen/nummilainen
keuruulainen/keuruslainen
Yleiskieliseen käyttöön suositetaan muotoa kangasalalainen, ei paikallista ”kangasalustalainen” sekä virtolainen, ei ”virtailainen”. Öjan entisen kunnan suomenkieliseen asukkaannimitykseen tarvitaan ylimääräinen i: öijalainen.
Aakkosellinen luettelo kunnan nimen mukaisessa järjestyksessä.
Kullakin rivillä on ensimmäisenä yleiskielinen, tavallisin asukkaannimitys. Vinoviivan jälkeen seuraa yleiskielisessäkin tekstissä mahdollinen, mutta tyylin kannalta harkittava paikallinen muoto, jos se on olemassa ja tiedossa. Kaikkein omaperäisimmät paikalliset asukkaidennimitykset eivät sisälly tähän luetteloon. Useat niistä ovat – vaikkakin alueellaan vielä tiedossa – niin arkaistisia, vanhanaikaisen sävyisiä, että ne sopisivat kirjoitettuun tekstiin vain värikkäinä kuriositeetteina.
ahlaislainen
aitolahtelainen
alahärmäläinen
alajärveläinen
alastarolainen
alavieskalainen
alavutelainen
angelniemeläinen
anjalalainen/anjalainen
anjalankoskelainen
anttolalainen/anttolainen
artjärveläinen/artjärvinen
asikkalalainen/asikkalainen
askaislainen/askaistelainen
askolalainen
auralainen
brändöläinen
dragsfjärdiläinen
eckeröläinen
elimäkeläinen
enolainen
enonkoskelainen
enontekiöläinen
eräjärveläinen
espoolainen
euralainen
eurajokelainen
evijärveläinen/evijärvinen
finströmiläinen
forssalainen
föglöläinen
getalainen
haapajärveläinen/haapajärvinen
haapaveteläinen/haapavetinen
hailuotolainen
halikkolainen
halsualainen
haminalainen
hammarlandilainen
hankasalmelainen
hankolainen
harjavaltalainen
hartolalainen/hartolainen
hattulalainen/hattulainen
hauholainen
haukiputaalainen
haukivuorelainen
hausjärveläinen/hausjärvinen
heinolalainen/heinolainen
heinäveteläinen/heinävetinen
helsinkiläinen
himankalainen
hinnerjokelainen/hinnerjokinen
hirvensalmelainen
hollolalainen/hollolainen
honkajokelainen/honkajokinen
honkilahtelainen
houtskarilainen
huittislainen
humppilalainen/humppilainen
hyrynsalmelainen
hyvinkääläinen
hämeenkoskelainen
hämeenkyröläinen
hämeenlinnalainen
iiläinen
iisalmelainen
iittiläinen
ikaalislainen/ikaalilainen
ilmajokelainen/ilmajokinen
ilomantsilainen
inarilainen
inkoolainen
iniöläinen
isojokelainen/isojokinen
isokyröläinen
imatralainen
jaalalainen
jalasjärveläinen/jalasjärvinen
janakkalalainen/janakkalainen
joensuulainen
jokioislainen/jokioistelainen
jomalalainen
joroislainen
joutsalainen
joutsenolainen
juankoskelainen
jurvalainen
juukalainen
juupajokelainen/juupajokinen
juvalainen
jyväskyläläinen
jämijärveläinen
jämsäläinen
jämsänkoskelainen
jäppiläläinen/jäppiläinen
järvenpääläinen
kaarinalainen
kaavilainen
kajaanilainen
kakskertalainen
kalajokelainen/kalajokinen
kalvolalainen/kalvolainen
kangasalalainen
kangaslampilainen
kangasniemeläinen
kankaanpääläinen
kannonkoskelainen/kannonkoskinen
kannukselainen/kannuslainen
karhulalainen
karijokelainen
karinaislainen/karinaistelainen
karjaalainen
karjalalainen
karjalohjalainen
karkkilalainen/karkkilainen
karstulalainen
karttulalainen
karvialainen/karviainen
kaskislainen
kauhajokelainen/kauhajokinen
kauhavalainen/kauhavainen
kauniaislainen
kaustislainen
keikyäläinen
keiteleläinen
kemijärveläinen
kemiläinen
keminmaalainen
kemiöläinen
kempeleläinen
keravalainen
kerimäkeläinen
kestiläläinen
kesälahtelainen
keuruulainen/keuruslainen
kihniöläinen
kiihtelysvaaralainen
kiikalalainen
kiikoislainen
kiiminkiläinen
kinnulalainen
kirkkonummelainen
kiskolainen
kiteeläinen
kittiläläinen/kittiläinen
kiukaislainen/kiukaistelainen
kiuruveteläinen/kiuruvetinen
kivijärveläinen/kivijärvinen
kodisjokelainen
kokemäkeläinen
kokkolalainen
kolarilainen
konginkankaalainen
konneveteläinen/konnevetinen
kontiolahtelainen
korpilahtelainen/korpilahtinen
korpiselkäläinen
korppoolainen
korsnäsiläinen
kortesjärveläinen/kortesjärvinen
koskenpääläinen
koskelainen
kotkalainen
kouvolalainen/kouvolainen
kristiinankaupunkilainen
kruunupyyläinen
kuhmalahtelainen
kuhmolainen
kuhmoislainen/kuhmalainen
kuivaniemeläinen
kullaalainen
kumlingelainen
kuopiolainen
kuoreveteläinen
kuortanelainen
kurikkalainen
kurulainen
kustavilainen
kuusamolainen
kuusankoskelainen
kuusjokelainen
kuusjärveläinen
kylmäkoskelainen
kyyjärveläinen/kyyjärvinen
kälviäläinen
kärköläläinen/kärköläinen
kärsämäkeläinen/kärsämäkinen
kökarilainen
köyliöläinen
lahtelainen
laihialainen
laitilalainen/laitilainen
lammilainen
lapinlahtelainen
lappajärveläinen/lappajärvinen
lappeelainen
lappeenrantalainen
lappilainen
lapinjärveläinen/lapinjärvinen
lapualainen
lapväärttiläinen
laukaalainen
lauritsalalainen
lavialainen
lehtimäkeläinen/lehtimäkinen
leivonmäkeläinen/leivonmäkinen
lemiläinen
lemlandilainen
lempääläläinen/lempääläinen
lemulainen
leppävirtalainen
lestijärveläinen/lestijärvinen
lieksalainen
lietolainen
liljendalilainen
liminkalainen
liperiläinen
lohjalainen
lohtajalainen/lohtajainen
loimaalainen
lokalahtelainen
loppelainen/loppilainen
loviisalainen
luhankalainen
lumijokelainen/lumijokinen
lumparlandilainen
luopioislainen/luopiolainen
luotolainen
luumäkeläinen
luvialainen
längelmäkeläinen/längelmäläinen
maalahtelainen
maaninkalainen
maarialainen
maarianhaminalainen
maksamaalainen
marttilalainen
maskulainen
melliläläinen
merijärveläinen/merijärvinen
merikarvialainen
merimaskulainen
messukyläläinen
miehikkäläläinen/miehikkäläinen
mietoislainen/mietoistelainen
mikkeliläinen
mouhijärveläinen
muhoslainen/muhokselainen
multialainen/multiainen
muoniolainen
mustasaarelainen
muuramelainen
muurlalainen
muuruveteläinen/muuruvetinen
mynämäkeläinen
myrskyläläinen/myrskyläinen
mäntsäläläinen/mäntsäläinen
mänttäläinen
mäntyharjulainen
naantalilainen
nakkilalainen
nastolalainen/nastolainen
nauvolainen
nilsiäläinen
nivalalainen/nivalainen
nokialainen
noormarkkulainen
nousiaislainen
nummelainen/nummilainen
nummipusulalainen
nurmekselainen/nurmeslainen
nurmijärveläinen/nurmijärvinen
nurmolainen
närpiöläinen
oravaislainen
orimattilalainen/orimattilainen
oripääläinen
oriveteläinen
oulaislainen/oulaistelainen
oululainen
oulujokelainen/oulujokinen
oulunsalolainen
outokumpulainen
paattislainen/paattistelainen
padasjokelainen
paimiolainen
paltamolainen
paraislainen/paraistelainen
parikkalalainen/parikkalainen
parkanolainen
pattijokelainen/pattijokinen
pedersöreläinen
pelkosenniemeläinen
pellolainen
perholainen/perhoinen
pernajalainen
perniöläinen
pertteliläinen
pertunmaalainen
peräseinäjokelainen/peräseinäjokinen
petäjäveteläinen/petäjävetinen
pieksämäkeläinen
pielaveteläinen/pielavetinen
pielisensuulainen
pielisjärveläinen
pietarsaarelainen
pihlajaveteläinen/pihlajavetinen
pihtiputaalainen
piikkiöläinen
piippolalainen
pirkkalalainen/pirkkalainen
pohjalainen/pohjanpitäjäläinen (Pohjan kunnan asukas)
pohjaslahtelainen/pohjaslahtinen
polvijärveläinen
pomarkkulainen
porilainen
pornaislainen/pornalainen
porvoolainen
posiolainen
pudasjärveläinen
pukkilalainen/pukkilainen
pulkkilalainen
punkaharjulainen
punkalaitumelainen
puolankalainen
pusulalainen/pusulainen
puumalalainen/puumalainen
pyhtääläinen
pyhäjokelainen/pyhäjokinen
pyhäjärveläinen/pyhäjärvinen (Ol. ja Ul. Pyhäjärvi)
pyhäntäläinen/pyhäntäiset
pyhärantalainen
pyhäsalmelainen
pyhäselkäläinen
pylkönmäkeläinen
pälkäneläinen
pöytyäläinen
raahelainen
raisiolainen
rantasalmelainen
rantsilalainen
ranualainen
raumalainen
rautalampilainen
rautavaaralainen
rautjärveläinen
reisjärveläinen/reisjärvinen
renkolainen
revonlahtelainen/revonlahtinen
riihimäkeläinen
riistaveteläinen
ristiinalainen
ristijärveläinen
rovaniemeläinen
ruokolahtelainen
ruotsinpyhtääläinen
ruoveteläinen/ruovetinen
ruskolainen
ruukkilainen
rymättyläläinen
rääkkyläläinen/rääkkyläinen
saarelainen
saarijärveläinen/saarijärvinen
sahalahtelainen
sallalainen
salolainen
saloislainen/saloistelainen
saltvikilainen
sammattilainen
sauvolainen
savitaipalelainen/savitaipaleinen
savonlinnalainen
savonrantalainen
savukoskelainen
seinäjokelainen/seinäjokinen
sieviläinen
siikaislainen/siikalainen
siikajokelainen/siikajokinen
siilinjärveläinen
simolainen
simpeleläinen
sipoolainen
siuntiolainen
sodankyläläinen
soinilainen
somerniemeläinen
somerolainen
sonkajärveläinen
sotkamolainen
sottungalainen
sulkavalainen/sulkavainen
sumiaislainen/sumialainen
sundilainen
suodenniemeläinen
suolahtelainen
suomenniemeläinen
suomusjärveläinen
suomussalmelainen
suonenjokelainen/suonenjokinen
suoniemeläinen
sysmäläinen
säkyläläinen/säkyläinen
särkisalolainen
säräisniemeläinen
säyneisläinen/säyneeläinen
säynätsalolainen/säynätsaloinen
sääksmäkeläinen
taipalsaarelainen
taivalkoskelainen/taivalkoskinen
taivassalolainen
tammelalainen/tammelainen
tammisaarelainen
tamperelainen
tarvasjokelainen
temmesläinen/temmekseläinen
tervolainen (Tervon asukas)
tervolalainen/tervolainen (Tervolan asukas)
teuvalainen
tohmajärveläinen
toholampilainen
toijalalainen
toivakkalainen
torniolainen
turkulainen
tuuloslainen/tuulokselainen
tuupovaaralainen
tuusniemeläinen
tuusulalainen/tuusulainen
tyrnäväläinen
tyrväntöläinen
tyrvääläinen
töysäläinen
ullavalainen
ulvilalainen
urjalalainen/urjalainen
uskelalainen/uskelainen
utajärveläinen/utajärvinen
utsjokelainen
uukuniemeläinen
uuraislainen
uusikaarlepyyläinen
uusikaupunkilainen
vaalalainen
vaasalainen
vahtolainen
valkeakoskelainen
valkealalainen/valkealainen
valtimolainen
vammalalainen/vammalainen
vampulalainen/vampulainen
vanajalainen/vanajainen
vantaalainen
varkautelainen
varpaisjärveläinen
vehkalahtelainen/vehkalahtinen
vehmaalainen
vehmersalmelainen
velkualainen
vesantolainen
vesilahtelainen
veteliläinen
vieremäläinen
vihantilainen
vihtiläinen
viialalainen/viialainen
viitasaarelainen/viitasaarinen
viljakkalalainen/viljakkalainen
vilppulalainen/vilppulainen
vimpeliläinen
virolahtelainen
virtolainen
virtasalmelainen
vuolijokelainen/vuolijokinen
vårdöläinen
vähäkyröläinen/vähäkyröinen
värtsiläläinen/värtsiläinen
västanfjärdiläinen
vöyriläinen
ylihärmäläinen
yli-iiläinen
ylikiiminkiläinen
ylistarolainen/ylistaroinen
ylitorniolainen
ylivieskalainen
ylämaalainen
yläneläinen
ylöjärveläinen
ypäjäläinen
äetsäläinen
ähtäriläinen
äänekoskelainen/äänekoskinen
öijalainen
Suomen kuntien joukossa on nykyisin viisi sellaista paria, jonka toinen jäsen on kaupunki ja toinen maalaiskunta. Jos on tarpeen ilmaista tarkasti, onko joku kotoisin vaikkapa Jyväskylän kaupungista vai maalaiskunnan puolelta, voi tarvittaessa käyttää nimityksiä Jyväskylän kaupunkilainen ja Jyväskylän maalaiskuntalainen sekä Loimaasta vastaavasti Loimaan kaupunkilainen, Loimaan kuntalainen. Toisaalta muutkin ilmaisumahdollisuudet on hyvä pitää mielessä, esimerkiksi: ”Tyttöystäväni on kotoisin Loimaan kunnasta, mutta hänen vanhempansa ovat syntyperäisiä pieksämäkeläisiä, maalaiskunnan Venetmäestä.”