Kysymys: Nykyään näkee usein monikkomuotoista verbiä lukusanailmausten yhteydessä (Kolme juoksijaa keskeyttivät) yksikkömuodon sijaan (Kolme juoksijaa keskeytti). Onko sääntö muuttunut?

Vastaus: Kun lauseen tekijänä (subjektina) on lukusanan sisältävä ilmaus, on verbi yleiskielessä tavallisesti yksikössä. Verbi siis mukautuu yksiköllisen lukusanan muotoon, ei ilmauksen monikolliseen merkitykseen. Esimerkiksi seuraavissa tapauksissa esitetään uutisena, että kyseinen määrä juoksijoita keskeytti kisan ja kyseinen määrä ehdokkaita on kisassa mukana; verbi on yksikössä:

Kaupungin positiivisimman tittelistä kilpailee tänä vuonna neljä ehdokasta.

Monikkoa taas käytetään lähinnä silloin, kun kyseessä on tyhjentävästi tietty joukko: ’nämä/kaikki kolme juoksijaa keskeyttivät’.

Kaikki kolme juoksijaa keskeyttivät kisan.

Alkukilpailun perusteella valitut 10 finalistia kisaavat seuraavaksi rahapalkinnoista ja opiskelupaikoista.

Suomen (kaikki) kuusi suunnistajaa selvittivät tiensä finaaliin.

Auto törmäsi vastaan tulleeseen henkilöautoon, jonka neljä matkustajaa joutuivat sairaalahoitoon (autossa oli neljä matkustajaa).

Tämä kahtiajako on yleiskielen perussääntö. Ero epämääräisemmän ja täsmennetyn joukon välillä ei kuitenkaan aina ole täysin selvä. Sitä paitsi yksikön ja monikon horjunta johtuu siitäkin, että lukusanailmaukseen sisältyy suomessa aito muodon ja merkityksen ristiriita: onhan esimerkiksi ilmauksessa kolme juoksijaa sana juoksija yksikkömuotoinen, mutta kokonaisuus on merkitykseltään monikollinen. Monikko siis vain tuntuu tässä monien mielestä johdonmukaisemmalta muodolta.

Monikollisen verbin käyttäminen muulloinkin kuin täsmennetyn joukon yhteydessä on yleistynyt myös yleiskielisiksi tarkoitetuissa asiateksteissä. Jo vuonna 1900 suomen kielen professori Arvid Genetz arveli yleiskielen mahdollisista muutoksista puhuessaan, että verbin monikkomuodon käyttö lukusanailmausten yhteydessä yleistyy: ”näyttää siltä, että predikaatti pyrkisi yksikkösäännöstä kokonaan vapaaksi”.

Verbin vapautumispyrkimykset eivät kuitenkaan ole toistaiseksi tuottaneet muutosta yleiskielen sääntöön. Sitä, muuttuko yleiskielen sääntö seuraavankaan sadan vuoden aikana yleistävästi sekä yksikön että monikon sallivaksi, on mahdotonta ennustaa.

Lue lisää:

Genetz, Arvid 1900: Katsaus suomen kielen käytäntöön vuosisadan lopussa. Esitelmä Suomen Tiedeseuran vuosijuhlassa 29.4.1900. – Öfversigt af Finska Vetenskaps-societetens förhandlingar XLII. 1899–1900, Helsingfors.

Kielitoimiston kielioppiopas. Kotimaisten kielten keskus 2015, s. 164–165.

Kielitoimiston ohjepankki: www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/318(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun).