kirjoittajalta
Taru Kolehmainen
Uudissanoja eläkeiässä
Taru Kolehmainen
Viime syksynä muisteltiin 60 vuotta sitten päättynyttä sotaa monin tavoin. Tämän kirjoituksen aihe liittyy samaan muisteluun – osittain myös tänä vuonna 60 vuotta täyttävän Kielitoimiston juhlintaan. Taru Kolehmainen tarkastelee sota-ajan ja sen jälkeisen jälleenrakennusvaiheen ilmiöitä heijastelevaa sanastoa.
Uudissanat
Nimikemääritteiden (tittelien) taipuminen
Taru Kolehmainen
Tulisiko taivuttaa olympiakaupungin Ateenan vai olympiakaupunki Ateenan? Muun muassa tätä pohdittiin, kun suomen kielen lautakunta …
Suomen kielen lautakunta
Roomalaiset numerot substantiiveina
Taru Kolehmainen
Roomalaiset numerot (I, II, III, IV jne.) merkitsevät yleensä järjestyslukuja (’ensimmäinen’, ’toinen’,’ kolmas’, ’neljäs’ jne.). …
Suomen kielen lautakunta
Olli kielenhuoltajana
Taru Kolehmainen
Nimimerkki Olli eli Väinö Nuorteva (1889–1967) oli aikoinaan hyvin tunnettu pakinoitsija Suomessa. Olli otti myös kantaa moniin kielikysymyksiin. Millainen kuva hänen kielenlaadustaan rakentuu pakinoiden perusteella?
Tekstit, tekstilajit ja tyyli
Hyvää joulua Kielitoimistosta!
Taru Kolehmainen
Joulun aika (myös joulunaika tai jouluaika) alkaa Kielitoimistossa siitä, kun ensimmäisen kerran – yleensä jo …
Merkitys
Uskontunnustuksen kielestä
Jarmo Anttila, Taru Kolehmainen
Kommentoin Taru Kolehmaisen Kielikellossa 3/2002 (ks. Lue myös) ollutta kirjoitusta, jossa käsiteltiin sijamuodon vaihtumista suomenkielisessä …
Keskustelua
Rakkaudella – tavan adessiivista
Taru Kolehmainen
Miksi sellaiset ilmaukset kuin suurella vaivalla, puhua kovalla äänellä tai päästä helpolla tuntuvat korvaan paremmilta kuin esittää antaumuksella, suhtautua kunnioituksella tai tehdä kiireellä? Millä perusteilla jälkimmäisiä on pidetty perinteisesti ”huonona kielenä”? Mitä yhteisiä piirteitä niillä on? Tässä artikkelissa etsitään vastauksia näihin tavan adessiivia koskeviin kysymyksiin.
Artikkeli
Pyhät nimet
Taru Kolehmainen
Tämän Kielikellon artikkeleista käy toistuvasti ilmi, miten ”veteen piirretty viiva” on rajankäynti erisnimen ja yleisnimen, ison ja pienen alkukirjaimen välillä. Hengellisissä teksteissä raja on vielä häilyvämpi – mutta miten ja miksi?
Kirjoitusasu ja ääntäminen
Tavun rajat
Taru Kolehmainen
Taru Kolehmainen on aikaisemmin käsitellyt tavuttamisen asemaa lukemaan opetuksessa (Tavaamisesta tavuttamiseen, Kielikello 3/2001, ks. Lue myös). Nyt hän jatkaa aiheesta tarkastelemalla erityisesti tavutukseen liittyviä käytännön ongelmia sekä sitä, mihin tavutusta tarvitaan.
Kirjoitusasu ja ääntäminen
Itsensä hukkaamisesta itsemurhaan
Taru Kolehmainen
Millaisin sanoin suomen kielessä on puhuttu ja puhutaan kuolemasta, jonka ihminen on itse itselleen aiheuttanut? Mikä on itsemurha-sanan historia?
Sanojen taustaa