kirjoittajalta
Taru Kolehmainen
Agricola ja liturgian kieli
Taru Kolehmainen
Kuluvana Agricolan juhlavuonna on hämmästelty, kuinka vähän kieli lopultakin on muuttunut hänen ajoistaan runsaan neljänsadan …
Artikkeli
Kiista eräiden mittailmausten lyhentämisestä
Taru Kolehmainen
Kielenhuollon historiasta esitellään tällä kertaa kiista, joka käytiin sentti-alkuisten mittayksiköiden lyhenteistä. Samassa yhteydessä keskusteltiin myös …
Kielenhuollon historia ja periaatteet
Tulla-futuuri – suomea vai ei
Taru Kolehmainen
Tässä uudessa kirjoitussarjassa Kielenhuollon historiaa Taru Kolehmainen käsittelee eräiden kielenhuollon ohjeiden vaiheita ja kehittymistä nykyiselleen. …
Kielenhuollon historia ja periaatteet
Internet suomen kielen lautakunnassa
Taru Kolehmainen
Internetin kirjoittamistavasta on keskusteltu niin kauan kuin sana on ollut meillä yleisessä käytössä eli 1990-luvun …
Suomen kielen lautakunta
Sata vuotta Virittäjän kielenhuoltoa
Taru Kolehmainen
Viime vuonna ilmestyi Kotikielen Seuran aikakauslehden Virittäjän historiikki, ”Sata vuotta Virittäjää” (SKS 2006). Teoksen kirjoittaja …
Julkaisuja
Vielä kirkkoherrasta
Timo Alanen, Taru Kolehmainen
Taru Kolehmainen on Kielikellossa 4/2006 (Korjaus kirkkoherraan) korjannut Jaakko Anhavan aiemmin (3/2006: Kiinanšakki ja salamurha …
Kysyttyä
Mitä kielilautakunnille kuuluu?
Taru Kolehmainen
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa toimii viisi kielilautakuntaa. Niiden tehtävät ovat teoriassa samoja (päättää kielenkäyttöä koskevista periaatteellisista kysymyksistä), mutta käytännössä hyvinkin vaihtelevia.
Artikkeli
Korjaus kirkkoherraan
Taru Kolehmainen
Jaakko Anhava mainitsi käännösvirheitä käsittelevässä artikkelissaan Kiinanšakki ja salamurha – virheitä ja jäänteitä (Kielikello 3/06), …
Artikkeli
Suomen kielen lautakunnan kootut toimet 2000–2006
Taru Kolehmainen
Vuosi 2000 Kunkin kohdan jälkeen on yleensä maininta, missä Kielikellossa asiasta on kirjoitettu tai mistä …
Suomen kielen lautakunta
Kohti yleishyvää puhekieltä. Yleiskielen historiaa
Taru Kolehmainen
Kun puhutaan koko kieliyhteisölle yhteisestä kielimuodosta, tarvitaan käsitettä yleiskieli. Mutta mitä se on? Miten käsite on muotoutunut, ja mitä sillä eri aikoina on tarkoitettu?
Vanha kirjakieli