Puhekielelle on paljolti ominaista ilmaisun löyhyys, laveus, ”analyyttisyys”, kirjakielelle taas kiinteys, suppeus, ”synteettisyys”. Tällaista ilmaisun tiiviyttä voi yleensä pitää kirjallisen asiaproosan suoranaisena tavoitteena; on vain varottava sellaista liikatiivistystä, joka viestintää haittaavasti loitontaa kirjallista ilmaisua puhekielisestä. Ja jos puhekieli yleissuunnastaan poiketen taas jossain kohden suosii synteettisyyttä, se sopii silloin myös kirjallisen ilmaisun malliksi.
Näihin ajatuksiin johtuu, kun tarkkaa kirjasuomen erästä viimeaikaista tyylipiirrettä: puhekielen nasevien pikku partikkelien korvautumista laveilla ja oppineen näköisillä, lauseenvastiketta muistuttavilla nominaalirakenteilla. Muutama esimerkki tällaisista kielellisistä viisaudenhampaista:
”puhumattakaan (siitä, että)” → saati
”Hän ei viitannut sanallakaan koko neuvotteluihin, puhumattakaan niiden epäonnistumisesta”. Purevammin: Hän ei viitannut sanallakaan koko neuvotteluihin, saati niiden epäonnistumiseen. Näin ”neuvottelujen” ja epäonnistumisen” ajatuksellinen rinnasteisuus saa myös muodollisen ilmauksen: kaksi illatiivimuotoista adverbiaalia, joita konjunktio saati yhdistää.
”Vennamon vaalivoittoon viittaavaa mielipidetutkimuksen ennustetta lehti ei katsonut tarpeelliseksi edes mainita, puhumattakaan siitä, että se olisi millään tavoin kommentoinut asiaa etukäteen.” Lyhyesti: ei katsonut tarpeelliseksi edes mainita, saati ennalta kommentoida.
”lukuun ottamatta” → paitsi
Lukuun ottamatta on toisinaan hyödyllinen ilmaisun apu – niin esimerkiksi seuraavassa virkkeessä, jossa sitä vaivoin voisi korvata muulla ainakaan sanajärjestystä vaihtamatta:
”Jotain satunnaista menestystä lukuun ottamatta sosiaalidemokraattien vaalivoitot jäivät pieniksi.” Mutta usein, kai useimmiten, sen sijasta kävisi lyhyt sana paitsi. Pieni esimerkki: ”N. on tehnyt täysiä työpäiviä koko vuoden lukuun ottamatta helmi- ja maaliskuuta, jolloin hän oli osapäivätyössä.” Kohennettuna: koko vuoden paitsi helmi- ja maaliskuuta (tai: paitsi helmi- ja maaliskuussa).
”siitä riippumatta ... -ko” → -pa
”Vastaukset aiotaan hyväksyä täysin siitä riippumatta, onko käsittelyn pääpaino ilmiön historiallisessa vai maantieteellisessä puolessa.” Puhekielisittäin: aiotaan hyväksyä, olipa pääpaino ilmiön maantieteellisessä tai historiallisessa puolessa. Kolmen sanan ja yhden liitepartikkelin koostuma korvautuu siis yhdellä ainoalla liitepartikkelilla -pa. Huomattakoon ”loogisen” preesensin sijasta myös myönnytysilmauksen imperfekti. Jotkut siloisen paperikielen harrastajat tuntuvat sitäkin vainoavan – turhaan, sillä imperfektin käyttö on tässä tapauksessa osa myönnytystä ja voi joskus jo siltään korvata kaikki konjunktiot. (Puheessa sanotaan: Satoi tai paistoi, minä ainakin lähden. Nykymuotiseksi paperistettuna tämä kai kuuluisi: ”Aivan siitä riippumatta, osoittautuvatko ilmastolliset olosuhteet epäedullisiksi vai edullisiksi, minä ainakin lähden.”)
”(kaikesta) siitä huolimatta” → silti
”siitä huolimatta että” → vaikka
”Ihmisen täytyy kävellä ja pyöräillä. Kaikesta tästä huolimatta meille on tärkeätä, että autoja on olemassa.” Teksti on suuren kustantamon julkaisemasta lasten kuvakirjasta. Saman olisi voinut sanoa myös lyhemmin, iskevämmin ja kuitenkin tarpeeksi lapsenomaisesti : Silti meille on tärkeää, että autoja on olemassa. (Sana silti voi havaintojeni mukaan kuulua ainakin jo nelivuotiaiden lasten aktiiviin sanavarastoon. Lasten ilmausvaraston kartutus on tietysti paikallaan, mutta ehkä sen voi aloittaa muustakin ja tärkeämmästä päästä kuin ”kaikesta tästä huolimatta” -tyyppisistä kliseistä.)
”Siitä huolimatta, että täyttä yksimielisyyttä ei saavutettu, kokous päätti hyväksyä seuraavan yleisluonteisen lausuman.” Ponnekkaammin: Vaikkei täyteen yksimielisyyteen päästy, kokous – – . (Vaihtoehtoisesti myös liitepartikkelilla pehmentäen: Vaikkei – – päästykään. Hiukan keinotekoiselta sen sijaan tuntuu joidenkuiden suosima kolmas vaihtoehto, jossa -kaan-liite on yhdistetty vaikka-konjunktioon: ”Vaikkakaan yksimielisyyteen ei päästy”.)
”viimeksi mainittuun (tai vastaavaan arvoon) verrattuna” → kuin
Opin lisääntyessä pyrkii kielen teennäisyyskin usein lisääntymään. Sanomalehden tieteistoimittaja voi meillä populaaristaa kuumalmin kultapitoisuutta seuraavasti:
”Esimerkiksi Outokummun kuparimalmin kultapitoisuuteen verrattuna se näyttää ylittävän viimeksi mainitun selvästi”. Taidatkos selkeämmin sentata ajatuksen, joka ennen ehkä olisi ilmaistu näin: Se näyttää olevan selvästi kultapitoisempaa kuin esimerkiksi Outokummun kuparimalmi.
Tohtorinväitökseensä valmistautuva hammaslääkäri taas oli tuonnoin lähettänyt lehdissä julkaistavaksi opinnäytteensä yleistajuisen tiivistelmän, jonka ydin oli seuraavassa lauseessa: ”Päätuloksena näyttäytyy viisaudenhampaiden puhkeaminen tapahtuvan hitaammin naisylioppilailla miesylioppilaiden vastaaviin arvoihin verrattuna. ”Mikä olikaan päätulos? Näköjään se, että viisaudenhampaat puhkeavat myöhemmin nais- kuin miesylioppilailla.
Viisaudenhampaat puhkeavat usein työllä ja tuskalla, ja suun purentakyvylle niistä tuskin on mainittavaa hyötyä. Niin on laita tässäkin käsiteltyjen kielellisten viisaudenhampaiden: sanonnan purevuus, tekstin sulavuus pikemmin paranee kuin huononee, jos koetetaan tulla toimeen vailla tätä hammastarhan turhaa lisää.