Teoksen Genreanalyysi – tekstilajitutkimuksen käsikirja toimittajat kirjan julkistamisseminaarissa: (vasemmalta) Vesa Heikkinen, Eero Voutilainen, Ulla Tiililä ja Petri Lauerma.
Sanaa kielioppi käytetään usein, kun viitataan ihmisen sisäiseen kielikykyyn. Vastaavasti voidaan puhua genre- tai tekstilajiopista: kieltä käytetään ja merkityksiä välitetään vuorovaikutuksessa omaksuttujen mallien mukaisesti. Toisinaan kieliopilla tarkoitetaan sääntöjä ja muita normeja. Samalla tavalla genret nojaavat kieliyhteisön sopimuksiin: Mitä on paikallaan sanoa ja kirjoittaa missäkin yhteydessä? Mitkä kielellisen toiminnan lajit mahdollisesti ovat arvostetumpia tai suotavampia kuin toiset?
Ilman tietoa ja tietoisuutta tekstilajeista olisi lähes mahdoton toimia nykyisessä tekstiyhteiskunnassa. Puhutun ja kirjoitetun vuorovaikutuksen hallitsema elämämme vilisee monenlaisia kielenkäytön ja muun merkitystenvaihdon muotoja: aamiaispöydän rupattelusta ja työpäivän tekstitulvasta vapaa-ajan kauppalistoihin, mainoksiin, televisio-ohjelmiin, katukyltteihin ja erilaisiin sosiaalisen median lajeihin. Lajeille on ominaista yhtäältä tietynlainen erottuvuus ja vakaus, toisaalta jatkuva sekoittuminen ja uusiutuminen. Miten tutkimus pystyy tarttumaan tähän alati muuttuvaan järjestelmään?
Yli rajojen, kohti sovelluksia
Genren käsite on perinteisesti yhdistetty eri taidemuotoihin, mutta lajitteleminen, luokitteleminen ja tyypitteleminen liittyvät yleisemminkin ajatteluun, havainnointiin ja toimintaan. Medioituva ja tekstualisoituva yhteiskunta edellyttääkin jäseniltään monenlaisia käytännön genretietoja ja -taitoja. Tarvitaan myös laajempaa ymmärrystä genrejen asemasta ja olemuksesta, ja tätä ymmärrystä tuotetaan tieteellisessä tutkimuksessa.
Genreihin liittyvää tutkimusta tehdään useilla kielentutkimuksen alueilla sekä muilla humanistisilla ja yhteiskuntatieteellisillä aloilla, mutta eri alat eivät aina tiedä toisistaan. Kotimaisten kielten keskuksen vastikään ilmestyneiden genrejulkaisujen tarkoituksena on koota yhteen ja lisätä genretietoa sekä rakentaa siltoja eri alojen ja ajattelutapojen välille.
Genreanalyysi – tekstilajitutkimuksen käsikirja pureutuu teemaan erityisesti teorioiden ja metodien kannalta. Verkkojulkaisu Genreanalyysi – tekstilajitutkimuksen käytäntöä ottaa lähtökohdakseen eri elämänalueet ja niille tyypilliset tavat tuottaa, välittää ja tulkita merkityksiä. Teoksia ovat toimittaneet Kotuksen tutkijat vuodesta 2006 lähtien. Tutkimushankkeen tuloksena ilmestyi jo 2009 artikkelikokoelma Kielen piirteet ja tekstilajit. Vaikuttavia valintoja tekstistä toiseen. Kotus kokoaa genretietoa myös Tekstilaji ja genre -sivustolleen, ja genrejulkaisujen ja sivuston lukijoille on tarjolla palautemahdollisuus. Ajatus on, että genretietoa sovelletaan jatkossa entistä voimallisemmin käytäntöön, esimerkiksi tekstien huoltoon sekä säädös- ja virkakielen parantamiseen.
Monialainen käsikirja
Genre-käsite voi tulla vastaan yllättäen: makaronilaatikkoa sanotaan ruokagenreksi ja seksuaalivalistusta tekstilajiksi. Puhe genreistä on yleistynyt, ja samaan aikaan tekstilajikysymykset ovat vallanneet alaa eri tieteenaloilla.
Genreanalyysi – tekstilajitutkimuksen käsikirja -teoksessa tuodaan yhteen ja monipuolistetaan tutkimusten genretietoa. Kirja sisältää yli seitsemänkymmentä kirjoitusta.
Ensimmäisessä osassa luodaan yleiskatsaus kirjan teemoihin. Toisessa osassa kootaan tiiviisti yhteen genreen läheisesti liittyviä termejä ja niiden monia käyttötapoja: kieli, kielioppi, teksti, tekstityyppi, rekisteri, tyyli, konteksti, diskurssi, intertekstuaalisuus, ideologia ja korpus.
Kolmannessa osassa esitellään yksityiskohtaisesti lajien tutkimisen menetelmiä. Neljännessä osassa kuvataan monipuolisesti genreanalyysien kenttää. Kielentutkimuksen aloista käsitellään muun muassa kognitiivista kielentutkimusta, sosiolingvistiikkaa ja lapsenkielentutkimusta. Muista aloista katsauksia on esimerkiksi filosofiaan, semiotiikkaan ja kirjallisuudentutkimukseen.
Käsikirja perustuu tieteelliseen tutkimukseen, mutta sitä toimitettaessa on pyritty ottamaan huomioon tiedeyhteisöä laajempi lukijakunta. Siitä on hyötyä sekä tutkijoille ja opiskelijoille että tutkimuksen soveltajille, kuten opettajille, toimittajille, kääntäjille ja kielenhuoltajille sekä erilaisten työpaikkojen, harrastuspiirien ja yhteisöjen kielivastaaville.
Monipuolisesti käytäntöä
Käsikirjan sisarteos Genreanalyysi – tekstilajitutkimuksen käytäntöä keskittyy nimensä mukaisesti käytäntöön. Millaisia tekstilajeja on? Millaisia eri tekstilajit ovat? Näihin kysymyksiin etsitään vastauksia tämän Kotuksen verkkojulkaisun kolmessakymmenessä artikkelissa, katsauksessa ja keskustelupuheenvuorossa. Tarkasteluun otetaan muun muassa politiikkojen, viranomaisten ja tutkijoiden kielenkäytön lajeja. Genrekirjoa tarkastellaan niin kansalaisvalistuksen ja säädöstuotannon kuin verkkokeskustelujen ja lehtitekstienkin näkökulmasta. Monipuolisesti tuodaan esiin myös koulun ja työelämän genremaailmaa sekä selkokielen ja käytännön kielenhuollon näkökulmia.
Julkaisu avaa eteemme genremaailman monimuotoisena ja -mutkaisenakin. Yhtäältä lajit ohjaavat käyttäytymistämme; toisaalta me muutamme lajeja käyttäytymisellämme. Olennaista on, että tekstilajit ovat ihmisen luomuksia – siten myös ihmisen hallittavissa. Mutta hallinta on saavutettavissa vain, jos meillä on tietoa lajeistamme ja jos tiedostamme niiden merkityksen.
Niin verkkojulkaisu kuin muutkin Kotuksen genrejulkaisut tähdentävät sitä, että olemme tekstiyhteiskunnan kansalaisia. Synnymme tekstien ja genrejen keskelle, kasvamme niihin. Hahmotamme, tulkitsemme ja jäsennämme elämäämme tekstilajien avulla. Koulumaailma, työelämä, harrastustoiminta – tekstilajien hallinta on kaikilla näillä elämänalueilla olennaista. Myös puheet infoähkystä ja tekstitulvasta kertovat siitä, että tarvitsemme uudenlaista ymmärrystä kielen, tekstien ja lajien elämästä.
Julkaisut
Vesa Heikkinen, Eero Voutilainen, Petri Lauerma, Ulla Tiililä ja Mikko Lounela (toim.) 2012: Genreanalyysi – tekstilajitutkimuksen käsikirja. Gaudeamus.
Vesa Heikkinen, Eero Voutilainen, Petri Lauerma, Ulla Tiililä ja Mikko Lounela (toim.) 2012: Genreanalyysi – tekstilajitutkimuksen käytäntöä. Kotimaisten kielten keskus. http://scripta.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk29/(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)
Vesa Heikkinen (toim.) 2009: Kielen piirteet ja tekstilajit. Vaikuttavia valintoja tekstistä toiseen. SKS.
Verkkosivut
Tekstilaji eli genre. Kotimaisten kielten keskus. https://www.kotus.fi/kielitieto/kielenkayton_lajit/kirjoitettu_kieli/tekstilaji_eli_genre(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)