Viimeaikaisten ulkomaanuutisten yhteydessä on usein puhuttu Tšetšeniasta, Ingušiasta ja Dagestanista. Ne sijaitsevat kaikki alueella, jota suomen kielessä on totuttu kutsumaan Kaukasiaksi. Sen jakaa kahteen osaan valtaisa maantieteellinen raja: Mustastamerestä Kaspianmereen ulottuva vuoristo, Kaukasus. Ongelmaksi on ilmennyt, että päivittäisissä uutisissa puhutaan usein Kaukasuksesta silloinkin, kun kerrotaan Tšetšenian tai Dagestanin taisteluista, joita uutiskuvien mukaan käydään jokseenkin tasaisessa aromaisemassa.
Sille, että nimet Kaukasus ja Kaukasia sekoittuvat uutisissa, on luonnollinen selityksensä: venäjän- ja englanninkielisissä uutislähteissä ei ilmeisesti tehdä eroa vuoriston ja sitä ympäröivän alueen nimien välillä. Venäjän kielen Kavkaz ja englannin Caucasus tarkoittavat nimittäin – ilman täsmentävää termiä – sekä vuoristoa että sitä ympäröivää, useiden tasavaltojen muodostamaa maantieteellistä aluetta.
Suomen kielessä on siis selvä ja luonteva ero vuoristoa tarkoittavan Kaukasuksen ja sitä ympäröivän laajan alueen Kaukasian välillä.
IVY-maiden nimet
Neuvostoliiton hajottua muodostivat jotkin sen liitontasavallat Itsenäisten valtioiden yhteisön IVYn. Siihen kuuluvien tasavaltojen nimet suositellaan kirjoitettavaksi Suomessa seuraavasti:
Armenia / Armenian tasavalta
Azerbaidžan / Azerbaidžanin tasavalta
Georgia / Georgian tasavalta
Kazakstan / Kazakstanin tasavalta
Kirgisia / Kirgisian tasavalta
Moldova / Moldovan tasavalta
Tadžikistan / Tadžikistanin tasavalta
Turkmenistan
Ukraina
Uzbekistan / Uzbekistanin tasavalta
Valko-Venäjä / Valko-Venäjän tasavalta
Venäjä / Venäjän federaatio
Venäjän alueen paikannimiä
Viisi vuotta sitten, Kielikellon numerossa 4/1994, oli pitkä artikkeli niistä entisen Neuvostoliiton alueella tapahtuneista paikannimien muutoksista, joita siihen mennessä oli tullut tietoon. Koska varsinkin lähialueidemme paikannimiä esiintyy nykyisinkin runsaasti uutisissa, on ohessa kertauksena tärkeimpiä niistä, ei kuitenkaan itsenäisten valtioiden, vaan niitä pienempien kohteiden nimiä.
Venäjän federaation tasavallat ja niiden pääkaupungit 26.10.1999 saatavilla olevien tietojen mukaan.
| Tasavalta | Pääkaupunki |
| Adygeia | Maikop |
| Altai | Gorno-Altaisk (entisellä Vuoristo-Altain nimellä on nyt uusi tarkoite) |
| Baškortostan (ent. Baškiria) | Ufa |
| Burjatia | Ulan-Ude |
| Dagestan | Mahatškala |
| Hakassia | Abakan |
| Ingušia | Nazran |
| Kabardi-Balkaria | Naltšik |
| Kalmukia | Elista |
| Karatšai-Tšerkessia | Tšerkessk |
| Karjala (Venäjän Karjala) | Petroskoi |
| Komi (Kominmaa) | Syktyvkar |
| Mari (Marinmaa) | Joškar-Ola |
| Mordva | Saransk |
| Pohjois-Ossetia | Vladikavkaz |
| Saha (ent. Jakutia) | Jakutsk |
| Tatarstan (Tataria) | Kazan |
| Tšetšenia | Groznyi |
| Tšuvassia | Tšeboksary |
| Tuva | Kyzyl |
| Udmurtia | Iževsk |
Nimet on tässä kirjoitettu käyttäen suomen kieleen vakiintunutta, niin sanottua tavallista siirrekirjainnustapaa eli suomalaista translitterointikaavaa. Se on yleisesti käytössä suomenkielisessä lehdistössä ja muussa suurelle yleisölle tarkoitetussa tekstissä.
Useiden tasavaltojen nimimuodot ja kirjoitusasut voidaan katsoa joltain osin suomenmukaisiksi, sovinnaisiksi. Pääkaupunkien nimistä sen sijaan vain Petroskoi on suomalainen sovinnaisnimi.
Entinen Tšetšeno-Ingušia hajosi 1992, kun Tšetšenia julistautui itsenäiseksi. Venäjän federaatioon jäänyttä pienempää, inguušien asuttamaa osaa kutsutaan suomessa Ingušiaksi. Nimi mainitaan joskus myös muodossa ”Ingushetia”, joka on ilmeisesti suoraan lähtöisin venäläisten tai englanninkielisten uutistoimistojen välittämistä lähteistä. Se onkin alun perin venäjän kielessä käytettävä muoto. Eri kielten valinnat eroavat toisistaan, mutta Ingušian muototyyppiä käytetään vanhastaan suomen, viron ja ruotsin lisäksi ainakin saksassa ja ranskassa.
Silloin harvoin, kun meillä Ingušian pääkaupunki on mainittu, se on ollut Nazran. Tuoreen tiedon mukaan pääkaupunki olisi tästä lähin Magas.