Linnanmäen huvipuisto avautui yleisölle 27.5.1950. Sen jälkeen huvipuistossa on vieraillut miljoonia kävijöitä nauttimassa tunnelmasta ja vauhdin hurmasta. Linnanmäki on tunnettu koko Suomessa, ja korkean mäen päältä kohoavat laitteet ovat yksi kuuluisimmista Helsingin tunnusmerkeistä. ”Lintsin” tärkein vetonaula ovatkin sen huvilaitteet.  Tällä hetkellä Linnanmäellä on yhteensä 44 laitetta. Laitteet valmistetaan ulkomailla, useimmiten Saksassa, Englannissa ja Italiassa. Poikkeuksena on Vuoristorata, joka on rakennettu paikan päällä vuonna 1951. Vaikka laitteet tulevat ulkomailta, ne on nimetty suomeksi.

Kaikki alueen nimet päätettiin vaihtaa suomenkielisiksi vuonna 2004.

Huvipuiston nimistössä tapahtui suuri muutos vuonna 2004, kun kaikki alueen nimet päätettiin vaihtaa suomenkielisiksi. Lukuisat laitenimet muokattiin uusiksi. City Express vaihtui Pikajunaksi, Rio Grande Muksupuksuksi, Top Spin Kieputtimeksi ja Space Shot Raketiksi. Suurin osa laitenimistä oli kuitenkin jo valmiiksi suomenkielisiä, kuten pitkäikäiset nimet Vekkula, Hepparata ja Ketjukaruselli.

Haastattelin vuoden 2013 keväällä Linnanmäen silloista toimitusjohtajaa Risto Räikköstä. Hän esitti kaksi syytä siihen, miksi huvipuiston nimistö ja sanasto suomalaistettiin. Linnanmäen asiakkaista yli 90 % on suomenkielisiä, ja monille englannin kielen lausuminen tuotti hankaluuksia. Asiakkaita ei tahdottu nöyryyttää nimien lausumisen hankaluudella. Toinen lähtökohta oli huoli suomalaisen kulttuurin ja kielen köyhtymisestä ja amerikkalaistumisesta. Tarkoituksena on, että suomalaiset olisivat ylpeitä kielestään ja juuristaan. Räikkönen mainitsi myös, että nostalginen aspekti on hyvin tärkeä Linnanmäelle.

Muutosta voi pitää onnistuneena ja suomalaiselle huvipuistolle sopivana. Linnanmäen nimistön onnistuneisuus on huomattu myös Helsingin yliopistossa. Suomen kielen laitos valitsi vuonna 2004 Linnanmäen laitteiden nimet vuoden kielihelmeksi. Palkitsijat kehuivat, että ”laitteet on nimetty iskevin, notkein ja hauskoin sanoin”.

Linnanmäen nimistö ennen ja nyt

Linnanmäen yli 60-vuotiseen historiaan mahtuu paljon nimiä. Osa laitteista ja nimistä on kestänyt aikaa: Karuselli ja Vuoristorata ovat olleet käytössä 1950-luvulta lähtien tähän päivään asti. Kyseiset nimet ovat myös yleisnimiä, jotka kuvaavat laitetyyppiä. Linnanmäellä on ollut lähes alusta asti myös maailmanpyörä, kummitusjuna ja törmäilyautot.

Uuden maailmanpyörän nimi on Rinkeli.

Ensimmäinen maailmanpyörä oli nimeltään Pariisinpyörä vuosina 1952–1963. Vuonna 1964 uuden maailmanpyörän nimeksi annettiin Boston-pyörä laitetta sponsoroineen tupakkamerkin mukaan. Vuonna 1974 nimeksi vaihtui Helsinki-pyörä tupakkalain kiristymisen vuoksi. Nimi oli käytössä yli kolme vuosikymmentä aina vuoteen 2006, jolloin vanha maailmanpyörä myytiin Kouvolaan Tykkimäelle. Tilalle rakennettiin uusi maailmanpyörä, joka sai nimekseen yleisöäänestyksen perusteella Rinkeli.

Käyttäjiään pelottelevan Kummitusjunan nimi on ollut käytössä kauan. Välillä nimi vaihtui Satujunaksi ja Kauhulinnaksi. Tuorein muutos on vuodelta 2013, jolloin uudistunut laite sai nimekseen Kyöpelinvuoren Hotelli. Törmäilyautojen niminä ovat olleet Sähköautorata, Car-rata sekä nykyinen nimi Autorata.

Kieliuudistuksen jälkeen Linnanmäen kioskeissa myytiin paukkumaissia ja kuumia koiria. Nyt perisuomalaiset sanat ovat vaihtuneet poppariin ja hodariin.  Laitenimien lisäksi alueen nimimaisemaan kuuluvat myös pelien nimet, esimerkiksi Noppa, Onginta ja Onnenveto, ja paikannimet, kuten Sumujen Silta, Naurupolku, Pellen Puoti.

Suomalaisuus näkyy nimien lisäksi alueen teemoituksessa. Hurjakuru ja Salama muodostavat alueen, joka on teemoitettu Kalevalan mukaan. Salaman vaunuissa on kotkan (Louhen) kuvia, ja vuoristoradan keskellä on tulta ja vettä syöksevä Sampo. Kyöpelinvuoren Hotelli muistuttaa huvipuiston kävijöitä kansanperinteestämme: myyttisestä noitien ja vanhojenpiikojen kokoontumispaikasta Kyöpelinvuoresta.

Linnanmäen nimien vaihtaminen kertarysäyksellä on ollut suuritöistä. Suurin osa 2000-luvulla syntyneistä nimistä on keksitty sisäisen kilpailun avulla, jolloin henkilökunta on ideoinut sopivia nimiä laitteille. Tämän lisäksi myös yleisö on saanut ehdottaa uusille laitteille nimiä. Esimerkiksi nimet Rinkeli ja Ukko ovat yleisöehdotuksien tulosta.

Laitteiden nimien ominaispiirteitä

Koska huvipuistojen laitenimiä ei ole aiemmin tutkittu, halusin tutkimuksessani luoda yleiskuvan näistä nimistä ja selvittää, minkälaisia ominaispiirteitä niillä on. Tarkastelin laitenimien rakennetta, merkityksiä ja funktioita eli tehtäviä.

Laitenimillä on aina yksilöivä nimenosa. Tämän lisäksi nimessä voi olla laitteen lajia ilmaiseva osa, kuten karuselli ja juna nimissä Pallokaruselli ja Maisemajuna. Nimet ovat suurimmaksi osaksi ymmärrettäviä sanoja ja sanaluokaltaan substantiiveja (esimerkiksi Kieppi, Pilotti ja Kirnu). Poikkeuksena on Kuuputin, joka on läpinäkymätön nimi.

Linnanmäen laitenimistä on löydettävissä helposti eri aihepiirejä. Useat nimet liittyvät liikenne- ja kulkuvälineisiin, kuten Helikopteri, Miniautot ja Rekkaralli. Monet nimet viittaavat myytteihin, satuihin ja historiaan. Sellaisia ovat Kingi, Kyöpelinvuoren Hotelli, Lohikäärme, Merirosvolaiva, Taikasirkus, Ukko ja Viikinkilaiva. Ne eivät perustu arkikokemukseemme, vaan johonkin jännittävämpään, mikä on tuttua saduista ja seikkailuista.

Nimet ja laitteet muodostavat yhdessä usein yllätyksellisiä ja hauskoja mielleyhtymiä.

Linnanmäki käyttää laitteissaan arjesta tuttuja asioita erikoisessa kontekstissa, kuten kahvikuppeja istuimina (Kahvikuppikarusellissa). Toisaalta huvipuistossa voi nähdä satuolentoja, kuten lohikäärmeen. Laitteet sisältävät usein jotakin, mikä ei ole tavallista ”oikeassa elämässä”: laitteet esimerkiksi luovat illuusion raketilla lentämisestä. Nimet ja laitteet muodostavat yhdessä usein yllätyksellisiä ja hauskoja mielleyhtymiä. Tutut asiat voidaan nähdä uudessa valossa (kuten Rinkeli maailmanpyöränä) tai vieraammat asiat tuodaan lähelle ja käytettäviksi (kuten Merirosvolaiva).

Linnanmäen laitenimistä suurin osa on metaforisia. Metaforinen nimi synnyttää mielikuvan vertaamalla laitetta johonkin eri aihealueen asiaan. Kun laitteelle annetaan metaforinen nimi, halutaan korostaa joitakin sen ominaisuuksia Jotkin nimet korostavat laitteen liikettä (Hypytin), jotkin laitteen ulkonäköä (Mustekala) ja jotkin esimerkiksi laitteen luomaa tunnelmaa (Taikasirkus).

Monet laitteet ovat fantasianomaisia ja kutkuttavat mielikuvitusta. Lapset voivat kuvitella seilaavansa merirosvolaivassa, lentävänsä helikopterilla, istuvansa lohikäärmeen selässä tai seikkailevansa avaruudessa. Metaforisuus tuntuu sopivan huvipuiston mielikuvitukselliseen ympäristöön. Nimet ovat tärkeitä huvipuiston tunnelman luojia.

Asiakkaiden ja työntekijöiden mielipiteitä

Jaoin internetissä keväällä 2014 kyselylomaketta, jolla selvitin, minkälaisia nimiä laitteista käytetään ja miten laitenimiin suhtaudutaan. Sain vastauksia parin päivän aikana yhteensä 200. Vastaajista Linnanmäen asiakkaita oli 110 ja työntekijöitä (entisiä tai nykyisiä) 90.

Asiakkaat käyttävät laitteista työntekijöitä useammin yleisnimiä (esim. maailmanpyörä) ja entisiä virallisia nimiä (Enterprise, Kummitusjuna). Työntekijät käyttävät useimmiten laitteen virallista nimeä tai virallisen nimen pohjalta muodostettua sekundaaria nimeä (PanoraamaPano, Kyöpelinvuoren HotelliKyöpis). Ylipäätään laitteista käytetään lukuisia erilaisia epävirallisia nimiä. Mieleenpainuvimpia ovat leikittelevät Donitsi ja Brezel Rinkelistä, asenteesta kertova Paskarata Autoradasta ja hellittelevä Kiepsutin Kieputtimesta.

Kyselyssä parhaiten pärjäsivät nimet, jotka ovat pitkäikäisiä ja tuttuja.

Kyselyssä vastaajat saivat valita 22 laitenimen joukosta kolme nimeä, joista he pitävät eniten ja vähiten. Pidetyimmät nimet olivat Vuoristorata, Vekkula ja Hurjakuru. Vähiten pidetyt nimet olivat Kyöpelinvuoren Hotelli, Kuuputin ja Kingi. Vastaajien mielestä miellyttävä laitenimi on mm. kuvaava, hauska, perinteinen ja käytännöllinen. Parhaiten pärjäsivät nimet, jotka ovat pitkäikäisiä ja tuttuja. Nimet, joista ei pidetty, ovat taas tuoreita ja rakenteeltaan poikkeavia.

Tulokset herättivät kysymyksen, kuinka nimen kohde ja tunnettuus vaikuttavat nimiin suhtautumiseen. Selvää on, että laitenimiä pohdittaessa laite on tärkeässä asemassa. Koska Vuoristorata-laite on klassikko, myös sen nimeä pidetään klassikkona.

Kiinnostava huomio ylipäätään on, että osa nimistä kantaa jonkinlaista klassikon asemaa. Tärkein syy siihen on laitteen ja nimen pitkä ikä. Tunnetut nimet pysyvät ihmisten muistissa. Entiset englanninkieliset nimet Enterprise ja Top Spin osoittautuivat olevan yhä käytössä. Entiset viralliset nimet vaikuttavat olevan osalle ”ainoita ja oikeita” nimiä. Nimen alkuperäisyyttä arvostetaan, mutta ei kuitenkaan johdonmukaisesti. Jostain syystä esimerkiksi Space Shot -nimeä kaivataan, mutta kukaan vastaajista ei kritisoinut Polypin nimenvaihdosta Mustekalaksi tai City Expressin vaihtoa Pikajunaksi.

Vastaajat innostuivat kirjoittamaan kyselyn vapaa sana -osioon runsaasti mietteitään Linnanmäen laitenimistä. He vaikuttivat olevan erittäin tietoisia Linnanmäen kieliperiaatteesta. Suurin osa asiaa kommentoineista piti suomen kieltä huvipuiston vahvuutena, mutta poikkeaviakin mielipiteitä löytyi.

Nimet ovat tärkeitä huvipuiston tunnelmanluojia.

Aineistoni osoittaa, että Linnanmäen yli kymmenen vuoden takaiset nimivaihdokset puhuttavat edelleen. Tämä kertoo siitä, että nimet eivät ole meille yhdentekeviä, vaan ihmisillä on vahva emotionaalinen side niihin. Linnanmäen nimien vaihdos on mittakaavaltaan ainutlaatuinen prosessi. Tietääkseni mitään vastaavaa yksittäistä nimenmuutosprosessia ei ole Suomessa tehty. Muutoksia ei ole ollut helppo hyväksyä, ja vaikuttaa siltä, että laitenimiin kajoaminen on kuin kajottaisiin omiin lapsuusmuistoihin. Erästä vastaajaa lainatakseni Linnanmäen laitenimet kantavat mukanaan ”nostalgiaa ja riemuisia muistoja”.

Linnanmäen laitteet kantavat nimiä, jotka hauskuuttavat, kutkuttavat mielikuvitusta ja herättävät muistoja. Jälleen kesällä ihmiset virtaavat Kieputtimen kieputtamiksi ja Vonkaputouksen pärskeisiin. Nimet ovat tärkeä osa huvipuiston hupia.

Kirjoitus perustuu kirjoittajan pro gradu -työhön.

Kirjallisuutta:

Holopainen, Eeva-Kaarina 2000: Linnanmäki 50. Helsinki: Lasten Päivän Säätiö.

Kyytsönen, Sini 2015: Karuselli, Kieputin ja Vekkula – Tutkimus Linnanmäen laitenimistä. Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopisto.

Paunonen, Heikki 2010: Stadin mestat. Osa 1: ikkunoita Helsingin ja sen asukkaiden historiaan ja nykyisyyteen. Helsinki: Edico.

Linnanmäki

Huvipuiston nimi Linnanmäki (Borgbacken) on perinnäinen paikannimi. Helsingin kaupunki vuokrasi Lasten Päivän Tivolille paikan Vesilinnanmäeltä Alppilan kaupunginosasta vuonna 1950. Vesilinnanmäki oli alueen epävirallinen nimi, jonka taustalla ovat alueella sijaitsevat suuret vesisäiliöt. Nimi oli käytössä 1900-luvun alkupuolelta alkaen, ja se lyhennettiin usein asuun Linnanmäki.

Linnanmäellä on useita slanginimiä, kuten Borgis, Lindsi, Linski, Lintsi, Lintsikka, Lintski, Lintsu, Linzi ja Slottebacka. Tunnetuin ja käytetyin epävirallinen nimi on Lintsi. Vesilinnanmäkeä kutsuttiin Lintsiksi jo 1900-luvun alkupuolella. Huvipuiston perustaminen Vesilinnanmäelle herätti aikanaan ihmetystä, sillä alue oli tunnettu paitsi lähiseudun lapsien leikkipaikkana myös laitapuolen kulkijoiden majapaikkana.