Himmeli, hyasintti, pipari ja glögi – Mistä ovat joulun tutut sanat peräisin?

 

Hyasintti

Vakiintuneen joulukukan hyasintin nimi tulee ruotsin kautta latinasta, jonne se on saatu kreikan kielestä. Kreikan kielen hyákinthos tarkoittaa villihyasintin lisäksi myös sinililjaa, erästä ritarinkannuslajia ja varjoliljaa sekä toisaalta sinistä jalokiveä. Vanha kreikkalainen taru kertoo myös Hyakinthos-nimisestä nuorukaisesta, jonka verestä kukan sanottiin syntyneen. Kukan nimi on todennäköisesti kuitenkin vanhempi kuin sen synnystä sepitetty taru.

Ensimmäinen joulukukaksi hyödetty hyasintti lienee Suomessa kukkinut v. 1879 erään helsinkiläisen kukkakaupan näyteikkunassa, ja kaupunkilaisten kerrottiin sankoin joukoin rientäneen ihailemaan kasvia.

Himmeli

Himmelin tapainen koriste on ollut tuttu muuallakin Euroopassa, ja sillä on juhlistettu sadonkorjuun päättymistä. Ruotsissa ja Suomessa himmelistä tuli kuitenkin joulukoriste. Suomessakaan se ei ole ollut suinkaan koko maassa tunnettu, vaan sen ydinaluetta ovat olleet Varsinais-Suomi, Satakunta, Häme ja Uusimaa. Sanan himmeli takana on ruotsin kielen taivasta merkitsevä himmel.

Glögi

Hehkuviiniä tai muuta kuumaa ja maustettua juomaa tarkoittava glögi on lainaa ruotsista. Ruotsin sana glögg pohjautuu sanaliittoon glödgat vin ’hehkutettu viini’. Elias Lönnrot mainitsee sanakirjassaan v. 1874 saman juoman nimellä lökäri. Sanaa glögi on suomessa alettu käyttää 1900-luvun alkupuolelta lähtien.

Piparkakku

Sana piparkakku on osaksi lainattu ja osaksi käännetty ruotsin sanasta pepparkaka. Alkuosa siitä on tosiaan sama kuin pippuria tarkoittava peppar, ja jälkiosakin on lainaa samalta suunnalta. Piparkakkujen alkuperäinen mauste on ollut nimenomaan pippuri. Varhain niitä on makeutettu myös joko siirapilla tai hunajalla. Etenkin Saksan Nürnbergin piparkakut ovat olleet kuuluisia.

Piparkakut alkoivat siirtyä 1800-luvun lopulla Ruotsissa ja pian sen jälkeen Suomessakin joululeivonnaisiksi. Sitä ennen ne kuuluivat vain parempiosaisten juhliin.