Taannoin kampanjoivat muutamat asiakaspalveluyritykset ja -liitot no show -asiakasta tai Mr. Nobodya vastaan. Hotelleita, ravintoloita, lentoyhtiöitä ja hammaslääkäreitäkin vaivasivat silloin ja vaivaavat yhä asiakkaat, jotka eivät ilmaannukaan käyttämään varaamaansa palvelua mutta eivät myöskään peruuta sitä. Ilmiö on tuttu kaikkialla maailmassa, ja USA:ssa tätä jopa kansantaloutta rasittavaa näkymätöntä ja kuulumatonta asiakasta kutsutaan no show -asiakkaaksi tai -matkustajaksi tai Mr. Nobodyksi. Suomeen tultuaan tämä olemattomaksi muuttuva asiakas sai pitää englanninkieliset nimensä. Uskottiin ilmeisesti, että vieraskielinen tukistus tuntuu suomalaisen no show’n tai nobodyn tukkapäässä.
Vierassanat suomenkielisessä tekstissä ovat hankalia. Vaikka ne jotenkuten ymmärrettäisiinkin, ääntäminen, oikeinkirjoitus ja sanojen taivutus tuottavat usein ongelmia. Suomen yleiskieleen on tarpeen mukaan otettu uudiskäyttöön vanhoja suomenkielisiä ilmauksia. Sanojen merkityssisältö saattaa laajeta ja saada uutta ilmettä. Yksi tällainen kielenpuhujien viime vuosina käyttöön nostama ilmaus on haamu. Yhdyssanojen alkuosana haamu on ’aaveen’ lisäksi laajentunut tarkoittamaan myös ’taustalla olevaa tai vaikuttavaa, epätodellista, kuviteltua, yliluonnollista, mahdottomalta vaikuttavaa sekä taustalla näkymättömissä pysyttelevää, ilmaantumatonta’. Haamukirjoittaja kirjoittaa kuuluisuuksien elämäkertoja itse tuntemattomana pysytellen, kiero kiinteistönmyyjä myy ostajalle haamuneliöitä, amputoidussa raajassa voi tuntua haamusärkyä; urheilijat ovat jo kauan ponnistelleet haamurajojen ja haamumailin hyväksi.
Haamun merkityssisällön pohjalta olisi luontevaa suomentaa myös Mr. Nobody tai no show haamuasiakkaaksi tai haamumatkustajaksi. Tämä näkymätön mutta kiusallinen haamumatkustaja istuu täpötäyden lentokoneen tyhjältä näyttävällä tuolilla, haamuasiakas pitää hallussaan pullollaan olevan kongressihotellin huoneita, ja haamupotilas järjestää hammaslääkärille monta harmillista ”hyppytuntia” kesken työpäivän.