Karttakeskus julkaisi keväällä 1:200 000-mittakaavaiseen GT-karttaan perustuvan tiekartaston. Siinä on 156 tiekarttasivua, joiden mittakaava on Etelä-Suomessa 1:200 000 ja Oulun korkeudelta pohjoiseen 1:400 000. Lisäksi kartastossa on pääkaupunkiseudun erillinen tiekartta, 50 kaupunkien kautta-ajokarttaa, välimatkataulukko ja yli 50 000 nimen hake­misto. Kolmella aukeamalla esitetty sivujakokartta toimii hyvänä yleissilmäyskarttana ja auttaa käyttäjää löytämään helposti tarvitsemansa karttasivun. Ulkoasultaan kartasto on kaunis, ja paikoin melkein liian runsaasta nimistöstä huolimatta karttakuva on säilynyt selkeänä. Pohjois-Suomen kartoissa käytetty vinovalovarjoste antaa karttaan lisää havainnollisuutta. Taipuisat, lujat kan­net ovat hyvät mutta kesän käytön jälkeen jo muusta karttaosas­ta irrallaan. Tämä johtunee siitä, että aukeamalla ei ole keski­marginaalia käytännöllisesti katsoen ollenkaan, vaan käyttäjä joutuu taivuttelemaan karttaa väkivaltaisesti yrittäessään lukea taitteeseen jääviä nimiä.

Julkaisijan mukaan karttakirja on tehty täysin tietokoneavusteisesti ja se edustaa ”kannesta kanteen kotimaista osaamista”. Kartasto vaikuttaa muuten hyvätasoiselta, mutta ikävä kyllä nimistöön, jota tavallisen kartankäyttäjän on ehkä helpointa arvioida, ei ole kiinnitetty tarpeeksi huomiota. Tämä on valitettavaa senkin vuoksi, että virheet kertautuvat helposti, sillä oletettavasti samaa tietokantaa on tarkoitus hyödyntää myöhemminkin ja ehkä muissakin karttatuotteissa. Kotimaista osaamista olisi varmasti tälläkin alalla löytynyt, jos Karttakeskus olisi pitänyt asiaa tärkeänä.

Nimien käsittelystä haluan ottaa esiin ensin pari teknistä seikkaa. Kartan teksteissä on käy­tetty sinistä, mustaa ja punaista väriä eikä niiden eroa ole selitetty. Voi helposti havaita, että vesistönimet on painettu sinisellä, mutta erikoista kyllä, niin on myös Napapiiri. Maasto- ja asutusnimet on painettu mustalla, samoin joukko sellaisia kohdetta luonnehtivia sanoja kuin Kurssikeskus, Lastenkoti, Lomakoti, Rajavartioasema. Vaikeinta on ymmärtää pu­naisen tekstin tarkoitus. Punaisella on painettu kohdetta luonnehtivia sanoja kuten Eläintarha, Poroerotus, Hiidenkirnu(t), Matkailukeskus, Kesäteatteri, Kalliomaalaus, Suomen keskipiste, yritysten nimiä kuten Härmäland Alahärmässä, Kouheroinen Karstulassa, Tallukka Asikkalassa, Lasilandia Laukaassa, Maupertuis Pellossa ja Pihlajan kievari Jalasjär­vellä, mutta myös nähtä­vyyksinä tunnettuja luonnonpaikkojen ni­miä kuten Jul­mat lammit (po. Julmatlammit) Saarijärvellä, Hepo­köngäs ja Kal­liuskoski Puolangal­la, Ruunaankosket Lieksassa, Kummankivi Ruo­kolahdella, Kal­liokoski Valtimolla, Kirkkopakka Alahärmässä sekä Voiaski ja Sau­konluola Velkuassa. Selvä ero mus­tan ja pu­naisen tekstin välillä on se, että edelliset yleensä löytyvät nimihake­mistosta, jälkim­mäiset eivät. Ruunaankoskia tai Hepoköngästä ei siis pysty löytämään kartan hakemiston avulla. Parempi ja toimivampi tapa on se, jota on noudatettu mm. Julman-Ölkyn kohdalla: nimi on kartassa vesistönimenä, ja järven nähtävyysarvosta kertoo nimen oheen merkitty tähtisymboli. Hakemiston kautta tavoittamattomiin jäävät myös Hammarsalmi ja Kirveenrauma Rymättylässä, Ihalansalmi Rääkkylässä ja Kärkistensalmi Korpilahdella, koska näiden salmennimien asemasta karttaan on valittu lauttojen nimet Hammarsalmen lautta jne., jotka on painettu punaisella.

Toinen kiusallinen seikka ovat lyhennetyt nimet – ne eivät kuulu nykyaikaiseen karttaan. Käytettyjä lyhenteitä ei ole edes selitetty, ja vaikeaa se olisi ollutkin, koska samaa lyhennettä on käytetty eri merkityk­sissä. Etenkin jokien, järvien ja lampien nimiä mutta myös muita nimiä on varsin surutta ja suurelta osin täysin tarpeettomasti lyhennetty: Hirvij. (pro Hirvijärvi Jalasjärvellä), Hirvij. (pro Hirvijoki Lapualla), Klapptr. (pro Klappträsk Espoossa), Sarvlaxtr. (pro Sarvlaxträsket Pernajas­sa), Pääl., Isoj., Kaitl., Ylimm. Luuj., Tuomij., Hattu­lans., Pääskyv., Pyhäkoski vl., Iitin kk, Pieksämäen mlk., Köyliön vanha kno. Aivan käsittämätöntä on, että lyhennettyjä nimiä ei ole hakemistoonkaan täydennetty, vaan ne on sijoitettu sellaisinaan aakkosiin. Tästä syystä esimerkiksi Sallan Isojärvi ei löydy muiden Isojärvien jou­kosta, vaan hakemistossa on Isoj. ennen Isojoki-nimiä. Kaksi karttapintaan lyhennettynä merkittyä Palojärveä on hakemistoon täydennetty, mutta ne ovat jääneet väärään paikkaan aakkosissa.

Yksinkertaiset oikeinkirjoitus- ja painovirheet (vai pitäisikö puhua lyöntivirheistä, koska nimet on tulostettu tietokannasta) olisi ollut suhteellisen helppo karsia, esimerkiksi Alanen Herajärvi po. Alai­nen Herajärvi, Valkeej. po. Valkeajärvi, Lipinlaahti po. Lipinlahti, Luveleahti po. Luvelahti, Raa an­vuoma po. Raa’anvuoma, Iso-Sänpiä po. Iso-Sämpiä, Sai­maan­kanava po. Saimaan kanava, Uske­lan joki po. Uske­lanjoki, Aitto-järvet po. Aittojärvet, Halla-Ahonperä po. Halla-ahonperä, Oitin-Metsäkulma po. Oitin Metsäkulma, Alapeurasuvanto po. Ala-Peurasuvan­to, Iso-Hangasjärvi po. Iso Hangasjär­vi, Ranta-Töysänjärvi po. Ranta-Töysän järvi, Julma Ölkky po. Julma-Ölkky, Kainuunvalkeinen po. Kainuun Valkeinen, Asikkala kk po. Asikkalan kk. (tai mieluummin Asikkalan kirkon­kylä). Vastaavanlaisia virheitä esiintyy myös ruotsinkielisissä nimissä.

Tapaukset, joissa sama nimi esiintyy kartassa kahdessa eri muo­dossa esimerkiksi Veka­rasal­men lautta ~ Vekaran­sal­men lautta, Linnan­saaren kansal­lis­puisto ~ Linnainsaaren kansallispuisto, Kiimingin­jo­ki ~ Kiiminkijoki, Muonionjoki ~ Muoniojoki, Fašku ~ Fasku, Alimmainen Porijärvi ~(hakemistossa:) Alimmainen Porejärvi olisi ehdottomasti pitänyt tarkastaa ja korjata. Samoin olisi pitänyt tehdä silloin, kun saman rypään nimet esiintyvät eri muodoissa, esimerkiksi Laahtanen mutta Lahtaskoski, Piltunginjoki mutta Pillungin­jär­vi, Mainuanvaara mutta Mainuanaj., Gaskkamus Rievssatjávri mutta Vuolimus Rievassatjávri, tai kun nimi on rakenteeltaan outo, esimerkiksi Iso Kotajärvet, Ison-Salonsaari.

Kartassa on myös sellaisia virheitä, joita paikka­kunnan nimikäytäntöä tunte­mattoman on vaikea havaita, mutta jotka osaltaan horjuttavat luottamusta koko karttaan, esimerkiksi Nuotionranta po. Nuottionranta Ylitorniolla, Hyppälä po.Hyyppä­rä Hyvinkäällä, Kankia po. Lankia ja Iso Säynätjärvi po. Iso Säynjärvi Joutsassa, Kolistenmäki po. Kolistimenmäki Tuusulassa, Korvarengas po. Korvakangas Jalasjärvellä, Lin­jamo po. Lihja­mo Keu­ruulla. Lihjamon nimi on kaiken lisäksi sijoitettu väärin ja kirjainkokoa­kin olisi voinut harkita. Keurusselkä on aivan oikein karttalehdessä 66, mutta yläpuolisessa lehdessä 80 sen paikalle on merkitty Pihlajavesi; kartan 151 Kummunperä on muuttunut nimeksi Kummunjärvi kartassa 142.

Nimien sijoittelusta karttaan olisi paljonkin huomautettavaa. Esimerkkinä voisi mai­nita Lihjamon lisäksi väärän tien päähän merkityn ky­läkunnan nimen Ylimmäi­nen Rengosta, väärän järven kohdalle mer­kityn kylännimen Val­keajärvi Pihlajavedeltä tai nimen Purola, joka on huonosti sijoitettu tarkoitti se sitten rautatieseisaketta Järvenpäässä, taloa Tuusulassa tai kulmakuntaa kuntien rajalla. Yksi kartan ongelmista onkin se, että käyttäjä ei voi yksiselit­teisesti päätellä, mihin kohteeseen tietty nimi viittaa. Ensinnäkin: suuri osa kartan nimistä on talonnimiä, mutta yksittäisiä taloja ei ole merkitty omalla merkillä oikeille paikoilleen. Toiseksi: perus­kartan käyttäjä on tottunut siihen, että pienten koh­tei­den nimet on sijoitet­tu välittömästi kohteen oikealle puolel­le, mut­ta täs­sä kar­tastossa periaatetta ei ole noudatettu. Paikoin nimiä on yksin­kertaisesti liikaa, esimerkiksi Suomussalmen ja Kuusamon seudul­la (karttalehdet 153, 157), ja nimet osuvat toisinaan jopa toistensa päälle kuten Autioniemi ja Kor­puajärvi (157 E6) tai Venekoskenniemi ja Köngäs (159 H5). Nimiä olisi voitu karsia, jos niiden valintaan olisi kiinnitetty enemmän huomiota. Toisaalta kaikki kuntien nimet olisi pitänyt mahduttaa karttaan kaikesta tilanpuutteesta huolimatta; nyt siitä puuttuvat ainakin Porvoon maalaiskunta ja Lohjan kunta.

Saamenkielisten nimien kohtelu osoittaa selvää piittaamattomuutta. Oikeinkirjoitus ei vastaa kuin satunnaisesti nykykäytäntöä, mutta asiasta ei ole kartastossa mitään mainintaa. Pohjoissaamen ns. uusi ortografia hyväksyttiin käyttöön jo heinäkuun alusta 1979, ja tarkoitus oli, että se otetaan uusissa kartoissa käyttöön niin pian kuin mahdollista. Sitä että viidentoista vuoden aikana maassa ei ole saatu tehtyä ainuttakaan karttaa, jossa olisi asianmukaisesti tarkistettu saamenkielinen nimistö, voi pitää jo huomattavana välinpitämättömyytenä. Saamelaisalueen peruskartaston uusiminen on parastaikaa käynnissä, ja uusiin karttoihin tulee tarkistetut nimiasut, mutta toistaiseksi painettuna on vasta parisenkymmentä uusittua karttalehteä (topografinen kartta 1:50 000). Karttakeskus julkaisi vuonna 1992 Saamenmaa-nimisen tiekartan (1:400 000) ja tarkistutti kieliasultaan osan sen saamenkielisistä nimistä. Näistäkään korjauksista ei ole tässä kartastossa hyödynnetty kuin muutama, pääosin on edelleen noudatettu vanhaa ortografiaa. Kaiken lisäksi nimet vilisevät painovirheitä, ja suomen kielessä esiintymättömät kirjaimet usein puuttuvat tai ne on korvattu muilla niin pohjoissaamelaisissa kuin inarinsaamelaisissakin nimissä. Esimerkiksi Leammi álbmotlašmeahccin sijasta on Laemmi álbmotlašmechcci, Mahladašin sijasta Mahdadas, Ȧŋŋelin sijasta on Annel, Skállujorŋan sijasta Skållujorna, Menešjávrin tai Menišjävrin sijasta Menisjavri, Njávdánin tai Njávπámin sijasta Njeävπ'm ~ Njeävdåm, Pááπáárin tai Báπárin sijasta Paaπaar. Gámas-rypään nimet ovat tulleet karttaan muodossa Gámás, Gamasmohkki ja Kabmasjeäggi ja ovat siten hakemistossa kaukana toisistaan.

Kartan hakemisto olisi 50 000 nimineen voinut olla aarreaitta kaikille Suomen paikannimien käyttäjille ja niistä kiinnostuneille, mutta valitettavasti se ei täytä odotuksia. Karttasivut ja hakemisto vastaavat huonosti toisiaan. Hakemisto osoittaa havainnollisesti, että tietokone on hyvä renki mutta huono isäntä. Hakemistoon on tullut kartoilla esiintyvien virheiden lisäksi koko joukko muita, yllättäviäkin virheitä. Sen sijaan, että kartasto vakiinnuttaisi nimien oikeinkirjoi­tusta, se hämmentää sitä. Nimistönhuollon näkökulmasta on onnetonta, jos uuden mainion tekniikan käyttöönotto vie hyvälle tasolle saadun nimikäytännön kahden sukupolven takaiseen sattumanvaraisuuteen.

Halla-ahon tyyppisissä yhdysmerkillisissä nimissä nimen jälkiosa on kirjoitettu hakemistoon isolla alkukirjaimella: Halla-Aho, Iso-Oja, Kaita-Aapa. Sama virhe toistuu sellaisissa nimissä, joiden appellatiivinen perusosa kirjoitetaan erilleen määriteosasta: Ison-Seljäsen Neva (pro Ison-Seljäsen neva), Kalkkisten Kanava, Pedersören Kunta, Auran As., Inhan Tehtaat, Saaren Kk., Lokan Tekojärvi, Pallas- Ja Ounastunturin Kansallispuisto, Finska Viken, Bänö Ön, Jurmo Fjärden, Måskobb Djupet, Larsmo Sjö. Jostain syystä ruotsinkieliset å-loppuiset joennimet on puolestaan kirjoitettu hakemistossa kokonaan yhteen: Lappoå (pro Lappo å), Esseå, Kronobyå.

Nimien jakamista kahdelle riville pitäisi kartoissa välttää. Tässä kartastossa nimiä on ehkä mittakaavan pienuuden vuoksi jouduttu jonkin verran jakamaan, ja tällaiset nimet ovat aiheuttaneet ongelmia hakemistossa. Jotkut nimet ovat täysin oikein, esimerkiksi Pohjois-Konnevesi, Sonkajanrannanjärvi, Ylimmäinen Vuorijärvi, Vassorfjärden, joihinkin on tullut kirjoitusvirhe kuten nimeen Tankavaaranaapa, joka on hakemistossa Tankavaaran aapa. Osa nimistä on muuten oikein, mutta väärässä paikassa aakkosissa, esimerkiksi Gäddragfjärden, Korsfjärden, Kullafjärden, Svartbäckfjärden. Oudoimpia ovat ne lukuisat tapaukset, joissa nimen alku- ja loppuosa löytyvät hakemistosta erikseen tai loppuosa on jäänyt kokonaan pois: Alimmainen Vuottojärvi, Klaukkalan Metsäkylä, Karjalan kirkonkylä, Lintuluoman kanava, Abborrforsviken. Kaikkia tapauksia ei ole aivan helppo huomata, mutta hakemistossa esiintyvät yksinäiset genetiivimuodot kuten Liesjärven, Kuivantaipaleen, Pajulahden, Suomen, Yliopiston tai sellaiset hakusanat kuin Suuri, Suur-, Ylä-, Iso, Iso Eli jne. olisi ollut varsin helppo pintapuolisessakin tarkistuksessa havaita ja korjata asianmukaisiksi.

Hakemistosta puuttuu nimiä, esimerkiksi Vehkalahden ja Virolahden rannikon ja saariston nimet, samoin monia länsirajan tuntumassa olevien paikkojen nimiä kuten Perämeri, Könkämäeno, Kietsimäjoki, Inarijoki, Mallan luonnonpuisto, Ropinsalmi, Hailuodon Marjaniemi jne. Toisaalta siellä on sellaisia viitteitä, joille ei löydy vastinetta mainitusta karttaruudusta esimerkiksi Muoniojoki 167 E6, Leammi álbmotlasmeahcci 168 D5, Lemmenjoen kansallispuisto 168 D5 ja 168 C4, Tutkimusas. 159 E4, Tutkimusasema 165 H5 ja 172 C4, Yliopiston 169 F3, Kurssikeskus 153 G2 ja Circle 156 B1, joka ilmeisesti viittaa napapiirin englanninkieliseen nimeen Arctic Circle.

Hakemiston alussa on huomautus, että osa saamenkielisistä nimistä on aakkostettu erikseen. Mitään saamenkielisten nimien hakemistoa ei kuitenkaan ole. Se, että a ja á, c ja č, d ja π, s ja š on aakkostettu eri kirjaimina, on aivan oikein. Kiusallista on se, että á on aakkostettu ö:n perään, kun sen oikea paikka olisi ollut a:n perässä. Kun vielä aksenttimerkki varsin usein puuttuu, on vaikea arvata, mistä kohdin nimen milloinkin voisi löytää. Hakemistossa š:stä on pudonnut useimmissa tapauksissa ”hattu” pois, esimerkiksi Koškamjavrista (po. Goškanjávri) on tullut Koskamjavri, mutta se on silti aakkostusvaiheessa käsitelty š:nä; esimerkkinimi löytyy siis Kosulanniemen perästä. Aivan tuntematon š ei hakemistossakaan ole, vaan se esiintyy esimerkiksi nimissä Bášošoaivi ja Širratčohkka.

Kartan puutteellisuudet ja virheet harmittavat ja suututtavatkin, varsinkin kun tämän muotoinen ja kokoinen kartta on selvästi hyvin tarpeellinen. Mutta virheistä voi oppia. Olisi ymmärrettävä, että paikannimitietokantoja laadittaessa nimistöntarkistus on välttämätöntä, muutoin virheelliset nimet ja kirjoitusasut pääsevät leviämään yhä uusiin tuotteisiin ja voivat pahasti horjuttaa vakiintunutta nimikäytäntöä.

 

GT-tiekartasto Suomi-Finland. 1:200000/1:400000. Karttakeskus. Helsinki 1994. 280 s.