Siirry sisältöön

4/1994

Edellisen johdosta (Mielipide: Kielellinen seksismi ja tasa-arvo)

Ulla Tiililä

Mila Engelberg ei pyrkinyt tutkimuksessaan todistamaan, että mies-loppuinen sana voi viitata myös naisiin. Päinvastoin. – …

Sananvalinta

GT-tiekartasto yksissä kansissa

Eeva-Liisa Stenhammar

Karttakeskus julkaisi keväällä 1:200 000-mittakaavaiseen GT-karttaan perustuvan tiekartaston. Siinä on 156 tiekarttasivua, joiden mittakaava on …

Artikkeli

Kielellinen seksismi ja tasa-arvo

Johanna Ketola

Kuten Ulla Tiililä kirjoituksessaan ”Kielenhuolto ja kielellinen seksismi, Pitäisikö puhemiehestä tehdä puheenjohtaja” (Kielikello 2/1994) toteaa, …

Keskustelua

Kielenhuollon tehtävät nykyhetkellä

Osmo Ikola

Kielenhuollon periaatteista ja tehtävistä keskustellaan ja on syytä keskustella, onhan kysymyksessä yhteinen kielemme. Tässä kirjoituksessa asiaa pohtii Turun yliopiston suomen kielen emeritusprofessori Osmo Ikola, joka on käsitellyt kielenhuoltokysymyksiä paitsi työssään ja julkaisuissaan myös toimiessaan suomen kielen lautakunnan jäsenenä vuodesta 1969 alkaen sekä lautakunnan puheenjohtajana 1980–88. Kirjoitus perustuu esitelmään, joka pidettiin suomen kielen lautakunnan nykyisen puheenjohtajan apulaisprofessori Päivi Rintalan 60-vuotissymposiumissa 10.6.1994.

Artikkeli

Miljoonat ulkomaiset paikannimet. ”… olen käännynnä Pittsiissä, Lousiissa, Rätulaatsissa, Miamissa …”

Eeva Maria Närhi

Ulkomaisten paikannimien käyttö suomen kielessä on ongelmallista muillekin kuin Lännen lokarille. Vaikeaa se on muissakin …

Artikkeli

Onko olemassa tšekkiä äidinkielenään puhuvia?

Helena Lehečková

Puhekielen ja kirjakielen suhde puhuttaa niin meillä kuin muuallakin. Tässä kirjoituksessa Helsingin yliopiston tšekin kielen lehtori Helena Lehečková selvittelee tšekin eri kielimuotojen suhteita. Ne tuntuvat ongelmallisemmilta kuin meillä, mutta ehkä kirjoitus antaa joitain uusia näkökulmia suomen kieleenkin.

Artikkeli

Onko suomen kielen normitusperiaatteet arvioitava uudelleen?

Heikki Hurtta

Opetusministeriön asettama kielioppityöryhmä on tuoreessa mietinnössään (Kieli ja sen kieliopit: opetuksen suuntaviivoja, 1994) esittänyt yhdeksän …

Keskustelua

Paikannimien muutoksista Venäjällä ja sen naapurustossa

Eeva Maria Närhi

Erisnimet ovat kielen todellisia voimasanoja. Ne pystyvät varsinaisen päätehtävänsä, kohteensa yksilöimisen, ohessa paljoon muuhun. Entisen …

Artikkeli

Paraislaisista bordeaux’laisiin. Asukkaannimitykset suomen kielessä

Päivi Vainiomäki-Tandu

Suomen kielessä asukkaannimityksen johdin on -lainen, -läinen. Tämä johdin ilmaisee yleisemminkin kuulumista johonkin paikkaan tai …

Asukkaiden ja kielten nimitykset

Romanikieli on yksi Suomen vähemmistökielistä

Maija Länsimäki

Suomessa on kaksi virallista kieltä: suomi ja ruotsi. Ruotsi on siis lain mukaan tasavertainen suomen …

Julkaisuja