Kielikellossa 1/98 kirjoitti Arvo Salo fiude-sanan alkuperästä. Jutussa hän mainitsi, että ”gartsalla tsööraa stärä fiude”. Töölössä on ainakin sanottu että ”fiude tsöraa”. Mitähän mieltä kielitoimisto on asiasta?
Olli Aulio
Helsinki
Slangista kiinnostuneet kiistelevät toisinaan siitä, mikä on ”oikeaa” stadin slangia, samoin kuin murteiden puhujat voivat leimata jonkun toisen käyttämän murteen ”huonoksi” tai ”epäaidoksi”. Kielitoimistoakin on pyydetty ratkaisemaan näitä riitoja. Erilaiset slangit ja aluemurteet ovat kielimuotoja, jotka elävät ja muuttuvat ajan ja paikan mukaan kuten kaikki kielet. Puhujan ikä ja muut taustatekijät vaikuttavat monella tavalla hänen persoonaansa, myös hänen puhumaansa kieleen. Kielenhuollon kohteena on vain yleiskieli, kaikille yhteinen suomen kielen muoto, jota käytetään etenkin kirjoitettaessa. Kirjoitettu kieli tarvitsee selviä normeja, jotta se toimisi kaikkia kielenkäyttäjiä yhdistävänä kielimuotona. Puhutun kielen lukuisat muodot, kuten slangit ja murteet, eivät sen sijaan kuulu kielenhuollon piiriin. Puhutulle kielelle on luonteenomaista vaihtelevuus ja joskus nopeakin muuttuvuus. Siksi yksi tsöraa fiudella Sörkkaan ja toinen tsööraa bilikalla Sörkkään, ja molempien kieli on kielenhuoltajankin näkökulmasta yhtä ”oikeaa”.
Sari Maamies