Etsimme Sinua, Development Manager

Työpaikkailmoitukset ovat viime vuosina olleet näkyvimpiä tekstejä, joissa suomen seassa on englanninkielisiä ilmauksia. Työpaikkailmoitus on tuttu teksti kaikille sanomalehtiä lukeville, ja siksi sillä on vakiintunut asema ja tehtävä yhteiskunnassa. Työpaikkailmoituksella ilmoitetaan avoimesta toimesta sanomalehdessä tai nykyisin yhä useammin myös Internetissä. Työntekijän hakeminen ei kuitenkaan ole työpaikkailmoituksen ainoa tehtävä: ilmoitustekstillä yritys myös tiedottaa toiminnastaan, mainostaa itseään ja rakentaa imagoaan. Ilmoitusteksti on osa yrityksen ulkoista ja sisäistä viestintää, ja siksi tekstiin vaikuttavat yrityksen viestimisen ja kielenkäytön tavat. Nämä tavat ovat muuttuneet merkittävästi viime vuosikymmenen aikana, kun suomalainen yhteiskunta on kansainvälistynyt kovaa vauhtia.

Suomalaiset törmäävät englannin kieleen sekä työssä että vapaa-aikana. Työelämä uudistuu jatkuvasti, kun suomalaisia yrityksiä – jos täysin suomalaisia yrityksiä on enää olemassakaan – ostetaan ja myydään. Yritykset nimetään uudelleen, yleensä englanniksi, ja niiden sisäinen viestintä muutetaan englanninkieliseksi. Näin toimitaan siksi, että suuri osa yritysten rahoituksesta tulee ulkomailta. Esimerkiksi elokuussa 2002 pörssin päälistalla olevista 14:stä metallialan yrityksestä 13:n virallisena kielenä on englanti. Myös pörssin pre-listalla (juuri listautuneiden yritysten noteeraukset) olevista pienemmistä yrityksistä puolella on englanti ainakin yhtenä virallisena kielenä.

Kun yhteiskunta ja yritysmaailma muuttuvat, muuttuvat myös yritysten kielenkäytön tavat. Ei olekaan mikään ihme, että jopa kaksi kolmesta suomalaisesta käyttää jo työssään säännöllisesti englantia. Yrityksissä sisäisesti käytetty englannin kieli kulkeutuu ulkoiseenkin viestintään tarkoitettuihin teksteihin, kuten työpaikkailmoituksiin.

Titteleistä iskulauseisiin

Työpaikkailmoituksissa voi nykyisin nähdä monenlaisia englanninkielisiä ilmauksia, joilla on toisistaan poikkeavia tehtäviä. Nämä ilmaukset voi karkeasti jakaa neljään ryhmään: tehtävänimikkeisiin, yritys-, osasto- ja tuotenimiin, yleisnimiin ja iskulauseisiin.

Tehtävänimikkeet eli tittelit ilmaisevat työtehtävän nimen. Tällaisia englanninkielisiä titteleitä ovat esimerkiksi Development Manager, Chief Financial Officer ja Controller. Tehtävänimikkeet ovat englanninkielisistä ilmauksista näkyvimpiä, sillä ne ovat tekstissä yleensä itsenäisinä (väli)otsikkoina. Tehtävänimikkeet on myös kirjoitettu muuta tekstiä isommalla. Suomen kielen oikeinkirjoitussäännöistä poiketen niiden kaikki osat kirjoitetaan monesti isolla alkukirjaimella:

Englanninkieliset tehtävänimikkeet osuvat yleensä ensimmäisenä työpaikkailmoituksen lukijan silmään. Tittelit eivät kuitenkaan ole yleisimpiä työpaikkailmoitusten englanninkielisistä ilmauksista, vaan suurin osa niistä on nimiä: yritysnimiä, osastonimiä ja tuotenimiä. Nimet ovat muodoltaan yleensä sellaisia, että englanninkielinen nimi saa peräänsä tarkentavan ja selittävän suomenkielisen perusosan: esimerkiksi Elisa Communications -konserni, Tech Support -tiimi ja access-verkko. Huomionarvoista on, että monesti myös perusosa on englannin kielestä peräisin oleva laina: konserni (concern) ja tiimi (team). Tekstissä vain perusosa taipuu:

Yritys-, osasto- ja tuotenimien tapaan myös yleisnimien määriteosa on englanninkielinen, esimerkiksi business to business -asiakas. Tällaiset sanaliiton ja yhdyssanan yhdistelmät ovat erikoisalojen sanastoissa yleisempiä kuin muunlaiset sanat, koska jo olemassa olevan termin (asiakas) käyttöalaa ja merkitystä voidaan näppärästi täsmentää määritteiden (business to business) avulla. Yleisnimistäkin tekstissä taipuu vain perusosa:

Myös itsenäiset englanninkieliset sanat, kuten engineering, ovat yleisnimiä. Niihin ei liitetä perusosaa, ja siksi ne taipuvatkin tekstissä sellaisenaan:

Itsenäiset englanninkieliset sanat yleensä kotoistuvat käytön myötä ja saavat rinnalleen erikoislainamuodon, esimerkiksi business – bisnes, print – printti.

Tehtävänimikkeet ja nimet ovat yksittäisiä englanninkielisiä sanoja tai sanaliittoja. Työpaikkailmoituksissa on kuitenkin myös pidempiä, lauseenmittaisia, englanninkielisiä ilmauksia, joita kutsun iskulauseiksi. Iskulause on yrityksen nimeen yhdistetty tekstijakso, joka on verrattavissa logoon, esimerkiksi Nokian Connecting People. Sen avulla luodaan yritykselle imagoa. Iskulause voi olla myös koko ilmoitukseen yhdistetty tunnelmaa luova ajatelma.

Ilmoitusten iskulauseet ovat sekä suomenkielisiä että englanninkielisiä. Englanninkieliset iskulauseet yhdistyvät useammin yrityksen nimeen, suomenkieliset taas itse ilmoitukseen. Soneran ilmoituksessa nimeen liittyy ytimekäs Makes things click ja itse ilmoitukseen tunnelmallinen Uusia tuulia.

Nimellä imagoa ja kielellä mainontaa

Työpaikkailmoituksessa ei tekstinä ole mitään sellaista, mikä pakottaisi kirjoittajan käyttämään englanninkielisiä ilmauksia. Mitä virkaa englannin kielellä työpaikkailmoituksissa sitten on?

Jokainen on varmasti törmännyt englannin kieleen suomalaisissa mainoksissa (esim. Say no to Bill) tai tapahtumien (esim. Art goes kapakka) ja yritysten (esim. Elisa Communications) nimissä. Nimissä englannin kielellä yleensä leikitellään ja luodaan positiivissävytteistä tunnelmaa, mielikuvia ja asiantuntijuutta. Myös työpaikkailmoituksissa englannin kielellä voidaan tavoitella mainosmaista tyyliä:

Englannin kieltä käytetään myös yrityksen ja sen osastojen nimissä, kuten edellä jo totesin. Nimeäminen on yksi tehokkaimmista imagomainonnan keinoista. Imagomainonnalla nostetaan yrityksen profiilia ja pyritään parantamaan yrityksestä saatavaa kuvaa. Nimi on yrityksen keulakuva, ja se antaa ensivaikutelman yrityksestä ja sen imagosta. Englanninkielisellä nimeämisellä yritys haluaa kertoa kansainvälisyydestään kilpailijoille ja asiakkaille.

Työpaikkailmoitusten englanninkieliset ilmaukset ovat yrityksen ja sen edustaman alan erikoiskieltä. Ilmoituksen kielivalinnat juontuvat siten suoraan ilmoittavan yrityksen sisäisistä kielivalinnoista: Tehtävänimikkeet ovat yrityksissä yleisesti sekä englanninkielisinä että suomenkielisinä. Yrityksen osaston nimi on yleensä englanninkielinen, jos yrityksen viestinnän kielenä on englanti. Niinpä, jos yrityksessä yleisesti käytetään esimerkiksi tehtävänimikettä Product Manager, se siirtyy sujuvasti myös ilmoituksen tekstiin.

Englanninkieliset yritys- ja osastonimet ja erikoistermit suuntaavat tekstin sellaiselle lukijalle, joka tuntee yrityksen osastojen nimeämisperusteet. Tuotenimien merkityksen ymmärtää vain yrityksen maailman ja kielelliset tavat tunteva lukija. Niinpä englanninkielisillä ilmauksilla korostetaankin yrityksen toimialan tuntevien, erityisesti yrityksen työntekijöiden, asiantuntijuutta ja yhteenkuuluvuudentunnetta.

Englannin kielellä luodaan yritykseen me-henkeä ja samalla myös rajataan ilmoituksen lukijakuntaa, onhan työpaikkailmoituksella tarkoitus löytää työn asiantuntija. Työnhakijan ja tulevan työntekijän oletetaan tuntevan esimerkiksi alaan liittyvää englanninkielistä sanastoa. Vaatimus sujuvasta englannin kielen taidosta on selviö tällaisessa työpaikkailmoituksessa.

Ilmoitustekstien suomenkielinenkin sanasto on osittain erikoiskielistä. Fortumin ilmoituksessa on sellaisia englanninkielisiä ilmauksia kuin business control, Corporate Accounting -ryhmä, M & A -hanke ja risk management. Suomenkielisiä kaupallisia termejä ovat muun muassa laskentatoimi, vuosikertomus, sijoittajainformaatio, rakennelaskelma ja taloustoiminto. Tekstin sanasto on talouskeskeistä, oli sitten kyse suomenkielisistä tai englanninkielisistä ilmauksista. Teksti suuntautuu talouden ammattilaiselle, vaikka siinä ei käytettäisikään englannin kieltä.

Manager, managerin, manageria...

Nykyisin kuulee suomalaisen usein sanovan, että ”minun on helpompi ilmaista asioita englannin kielellä” tai että ”tämä englanninkielinen sana kuvaa todella hyvin sitä, mitä tarkoitan”. Kun englantia käyttää ja kuulee päivittäin sekä työssä että mediassa, tulee englanninkielisestä ilmauksesta houkutteleva ja helpontuntuinen vaihtoehto suomenkieliselle ilmaukselle. Aina englannin kielellä ei kuitenkaan saada aikaan toivotunlaista vaikutelmaa.

Englannin kielellä haetaan usein tekstiin mainosmaista tyyliä, niin kuin edellä olevista esimerkeistä voi nähdä. Englanninkielisen sanan käyttäminen suomenkielisessä tekstissä ei kuitenkaan automaattisesti tee tekstistä mainosmaista, vaan tekstin kirjoittamisessa ja muotoilussa suomen kielen rakenne ja kielioppi olisi edelleen syytä ottaa huomioon. Esimerkiksi sanojen taivuttaminen on olennainen osa suomen kielen rakennetta. Niinpä englanninkielisen sanan taivuttamatta jättäminen saattaa tehdä tekstistä epäselvää, kankeaa ja jopa virkakielistä eli staattista ja hallinnollista. Näin on käynyt esimerkiksi lauseessa

Lauseen kuulua-verbirakenne on kankea, ja virkakielisyyttä korostaa entisestään konjunktio mikäli. Lauseen voisikin muotoilla paremmin ja luettavammin esimerkiksi näin: ”Eduksesi on, jos olet kiinnostunut esim. C++:sta, Javasta tai konversioiden suunnittelusta ja toteutuksesta.”

Samalla tavalla kankea on seuraavakin esimerkkilause:

Verbilauseke olla jonkun vastuulla on virkakielinen, ja se ilmaisee tekemisen sijasta paikallaan olemista. Kun toimintojen nimiä taivuttaa, lauseesta tulee sujuva ja verbilausekkeesta dynaaminen: ”Konserniesikuntaan kuuluva konsernin talousosasto vastaa konsernin laskentatoimesta, rakenne- ja verosuunnittelusta, business controlista, taloushallinnon palvelukeskuksesta, taloushallinnon järjestelmistä, treasurysta sekä risk managementista.” Sijapäätteen liittäminen englanninkieliseen sanaan ei tosin aina ole helppoa. On esimerkiksi vaikeaa äänneasun perusteella päätellä, tuleeko sanan treasury perään takavokaalinen -sta- vai etuvokaalinen -stä-sijapääte. Molemmat vaihtoehdot ovat tässä tapauksessa käypiä. Jos sen sijaan haluaa välttyä kenties koomisiltakin näyttäviltä taivutusmuodoilta, kuten ”controlista” tai ”treasurysta”, voi harkita toimintojen nimien kirjoittamista suomeksi.

Kolmannessa esimerkissä

haetaan yritykseen uutta työntekijää. Toisin kuin on tapana, lause on katkottu kaksoispisteellä, jotta Business Manageria ei tarvitsisi taivuttaa. Suomen kielessä objekti kuitenkin tässä tapauksessa taipuu. Kaksoispisteen käyttö tuntuukin kovin teennäiseltä vaihtoehdolta sille, että lause olisi muotoiltu oikeakielisen suomen tapaan: ”Etsimme nuorekkaaseen dynaamiseen joukkoomme Business Manageria.” Mainosmaiset sanat nuorekas ja dynaaminen eivät pelasta lausetta rikkonaiselta ja kankeahkolta rakenteelta.

Ilmoituksen kirjoittajan olisi hyvä miettiä myös sitä, kenelle ja mihin tilanteeseen teksti on tarkoitettu ja minkälainen sanasto on kulloinkin tarkoituksenmukaista. Vaikka työpaikkailmoituksella haetaankin työn asiantuntijaa, sanomalehdestä ilmoituksen voi lukea sellainenkin asiasta kiinnostunut, joka ei alan sanastoa juuri tunne. Esimerkiksi lauseen

merkitys jää arvoitukseksi lukijalle, joka ei tiedä, että brief (briiffi) tarkoittaa työmääräystä. Toista esimerkkilausetta lukiessaan yritystä tuntematon lukija jää pohtimaan, ovatko business control ja treasury yrityksen toimintoja vai yksiköitä – jos ylipäänsä ymmärtää, mitä ilmaukset tarkoittavat.

Miksei suomeksikin?

Keskustelu englannin kielen vaikutuksesta suomen kieleen on aika ajoin ollut mustavalkoista. Englanti on nähty kaiken pahan alkuna, joka hiljalleen tuhoaa suomen kielen. Suomen kieli ei kuitenkaan katoa, jos teksteissä silloin tällöin käytetään englannin kieltä. Englannilla voidaan luoda tekstiin uusi vivahteita, kunhan englanti ja sitä ympäröivä suomen kieli muotoillaan viestin perillemenon kannalta tarkoituksenmukaiseksi.

Ammattiteksteissä englanninkielisen sanaston käyttö on monesti perusteltua ja ymmärrettävää. Englanninkielisten ilmausten käyttö ei kuitenkaan ole välttämätöntä, varsinkaan julkisissa teksteissä, sillä vaihtoehtoisia suomenkielisiä ilmauksia on olemassa. Tietoalojen liitto uudisti vuonna 2002 IT-alan tehtävänimikkeet siten, että englanninkielisille nimikkeille osoitettiin suomenkieliset vastineet. Artikkelissani esiintyneiden tehtävänimikkeiden Development Manager ja Product Manager suomenkieliset vastineet ovat Tietoalojen liiton listan mukaan selkeät kehityspäällikkö ja tuotepäällikkö.

Yritysten kielenkäytössä englanti näyttää vakiintuneen myös kirjoitettuihin teksteihin. Englannin kielen käytön ei kuitenkaan pitäisi olla helppo pikaratkaisu: tekstistä ei tule rentoa, näppärää tai asiantuntevaa vain siksi, että siinä on englanninkielinen ilmaus. Työpaikkailmoituksen kirjoittaja ei myöskään voi automaattisesti olettaa, että lukija ymmärtää englanninkieliset sanat, sillä kaikesta huolimatta englanti on Suomessa vieras kieli. Englannin kieltä voikin verrata erikoiskieleen. Voisi herättää kummeksuntaa, jos jokainen työpaikkailmoitus olisi kirjoitettu kunkin alan erikoiskielellä: asianajajaa haettaisiin lakikielisellä ilmoituksella ja lääkäriä etsittäisiin ilmoituksella, joka olisi täynnä lääketieteellistä sanastoa.

Kielellisillä valinnoilla muokataan aina myös käsitystä itse kielestä. Välillä onkin hyvä pysähtyä miettimään valintojensa vaikuttumia ja vaikutuksia, kuten esimerkiksi sitä, missä yhteydessä englanninkielisen sanan käyttäminen on tarkoituksenmukaista ja missä ei. Englanninkielinen sana voi olla helpoin mutta ei aina ilmaisuvoimaisin vaihtoehto. Suomen kielelläkin saadaan aikaan leikkisää ja nokkelaa tekstiä. Vai mitä olette mieltä näistä iskulauseista?

Marianne Laaksonen on suomen kielen jatko-opiskelija Jyväskylän yliopiston kielten laitoksessa.

Lähteitä:

Laaksonen, Marianne 2002: Englanninkieliset ilmaukset työpaikkailmoitusten osana. Pro gradu -tutkielma. Suomen kielen laitos. Helsingin yliopisto.

Niemi, Tiina 2002: Say it in English, please. – Helsingin Sanomat 25.8.2002 s. E3.

Tietoalojen liitto 2002: IT-alan tehtävänimikkeistö ja osaaminen nimikkeittäin. www.tietoalojenliitto.fi/tehtavanimikkeisto.pdf.