Monet toimistot tyhjenivät lähityön tekijöistä koronapandemian myötä. Kuva: Pixabay.
Yhdyssanat lähityö ja läsnätyö muistuttavat paljon toisiaan, ja kumpaakin on mahdollista käyttää etätyön vastakohtana. On kuitenkin hyvä tiedostaa, että sanoilla on myös osin toisistaan poikkeavaa käyttöä.
Perusmerkitykset
Lähi-alkuiset muodot ovat konkreettisesti yhteydessä sanaan lähellä, jonka merkitys on ’läheisyydessä, ääressä’. Kun lähityö hahmotetaan etätyön vastakohdaksi, lähityö viittaa työpisteellä (arkisesti ”konttorilla” tai ”toimistolla”) olemiseen ja samalla kollegojen ja usein asiakkaidenkin läheisyydessä olemiseen. Etäällä (etänä) ja lähellä olemista tarkastellaan nimenomaan työnantajan tarjoaman fyysisen työpaikan näkökulmasta.
Saman sanaperheen läsnä on vakiintunut viittaamaan ’paikalla tai mukana’ olemiseen. Läsnätyössä ollaan läsnä työnantajan toimipisteessä, toimistossa tai konttorissa. Kuitenkin läsnä oleminen voi toisinaan tarkoittaa myös virtuaalista paikalla olemista. Kokouksessa, istunnossa tai oppitunnilla voidaan olla läsnä etäyhteyksin, vaikka ei oltaisi fyysisesti lähellä.
Puhuttaessa asiantuntijatyöstä ja monista muistakin töistä etätyön tavallisin vastinpari on lähityö. Sanaparia tukee se seikka, että vastaavia lähi- ja etä-alkuisia sanapareja on monia muitakin: lähi- ja etäopetus; lähi- ja etävalmennus; (lääkärin, sairaanhoitajan tms.) etä- ja lähivastaanotot tai lähi- ja etätapaamiset; (valtuuston, oikeuden tms.) lähi- ja etäistunnot; lähi- ja etäpäätöksenteko; lähi- ja etätyöskentelyn yhdistäminen.
Lähityön toinen merkitys
On kuitenkin useita ammatteja ja aloja, joissa lähityö ei tarkoita etätyön vastakohtaa, vaan jotain aivan muuta.
Seuraavat esimerkit ovat sosiaali- ja terveysalalta sekä rikosseuraamustyöstä. Niissä korostuu asiakkaan lähelle meneminen hoito-, tuki- tai auttamistilanteessa:
Haemme vakituiseen työsuhteeseen lähityöntekijää lapsiperheiden arjen tuen palveluihin. – – Edellytämme sinulta terveydenhuollon ammattihenkilöstä annetun lain (559/94) mukaista oikeutta käyttää nimikesuojattua lähihoitajan ammattinimikettä. (työpaikan kuvaus, Duunitori)
Lähityö on aktiivista ja ammatillista vuorovaikutusta vankien kanssa vankiloiden arjessa. Lähityöllä pyritään vaikuttamaan paitsi vankien kuntoutumiseen ja rikoksettomaan elämään tukemiseen myös turvallisuuteen. (lähityön opas vankilan henkilökunnalle, Haikala 2019)
Etsivä lähityö toimii kaduilla, ostoskeskuksissa, asukastiloissa ja muissa julkisissa tiloissa. Työnkuvaan kuuluu neuvonta sekä avun tarpeessa olevien henkilöiden ohjaaminen ja tarvittaessa saattaminen palveluiden piiriin. Lähityö tekee etsivää työtä ulkona asuvien sekä palveluiden ulkopuolella olevien parissa. (Suomi.fi)
Läsnätyön toinen merkitys
Etätyön vastakohtana käytetään jonkin verran myös ilmausta läsnätyö. Sanan ilmeinen etu on, ettei siihen liity samoja ’kentälle menemiseen’ viittaavia merkityksiä kuin lähityöhön toisinaan liittyy. Pari seikkaa on silti hyvä tiedostaa.
Ensinnäkin läsnätyö-sana on muodostamistavaltaan hieman epälooginen. Läsnä on ikivanha essiivimuoto, sentyyppinen kuin kotona tai ulkona. Emme kuitenkaan puhu ”kotonatyöstä” tai ”ulkonatyöstä”, vaan lyhyemmin kotityöstä ja ulkotyöstä. Nämä sanat kuuluvat muodoltaan loogisesti samaan sarjaan kuin aiemmin mainittu lähityö. Yhdyssanan läsnätyö rakenteen poikkeavuus ei kuitenkaan häiritse kaikkia. Läsnä ei nykypuhujien kielitajussa ole enää samalla tavoin läpinäkyvä muodoste kuin kotona ja ulkona.
Toinen erityispiirre on, että läsnätyö-sanalla on joskus tarkoitettu – ehkä hieman yllättäen – tietynlaista yhteisöllisyyteen pyrkivää etätyötä. Työpaikan arvojen ja toimintakulttuurin mukaisesti etäyhteyksin työskentelevät olisivat tasavertaisesti läsnä työyhteisössä ja vuorovaikutuksessa toisiinsa ja kollegoihin, vaikkakin digitaalisesti. Tällöin korostuu kehittyneen viestintäteknologian merkitys: sen on ajateltu lisäävän etätyön yhteisöllisyyttä ja läsnäoloa.
Läsnätyö-ilmauksen avulla on siis haluttu tehdä eroa vanhanmalliseen etätyöhön, jota saatettiin tehdä usein eristyksissä ja ilman monipuolisia etätyön välineitä.
Mikä on kenellekin ”etää” ja mikä ”lähiä”?
Se, mikä hahmottuu ”lähiksi” ja mikä ”edäksi”, riippuu näkökulmasta. Erilaisten etä- ja lähityöskentelytapojen yleistyessä työhön viittaavien sanojen merkitykset saattavat edelleen muuttua ja lopulta tarkentua.
Kielitoimiston sanakirjan mukaan etätyöllä tarkoitetaan työnantajan suostumuksella varsinaisen työpaikan ulkopuolella (esimerkiksi kotona) tehtävää työtä, jossa hyödynnetään yleensä tietoliikenneyhteyksiä.
Kaikilla työntekijöillä ei kuitenkaan ole työnantajaa eikä työnantajan tarjoamaa työpistettä. Esimerkiksi monet freelance-kirjailijat ja -kääntäjät sekä tutkijat työskentelevät lähtökohtaisesti kotitoimistossaan. Tällainen työ ei sanakirjamääritelmän mukaan ole etätyötä. Siitä näkeekin joskus käytettävän ilmausta kotityö ’kotona tehtävä työ’. Monille tutummassa merkityksessä kotityöllä ja kotitöillä tarkoitetaan kuitenkin kodinhoitoon liittyviä askareita.
Termejä pohdittaessa on hyvä muistaa sekin, että iso osa töistä on muuta kuin konttorityötä. Kaikkea sisätyötäkään ei voi tehdä etäyhteyksin paikasta riippumatta edes väliaikaisesti.
Esimerkiksi hoitopalvelu-, kuljetus- ja rakennusalalla töitä voidaan tehdä useissa eri paikoissa ja ”kentällä” ilman varsinaista ”lähityöpaikkaa”. Myös näissä työtehtävissä – lähellä tai kaukana – ollaan kuitenkin aina konkreettisesti jossain läsnä ja paikalla.
Lue lisää aihepiiristä