Virkakielen parantaminen pitää saada seuraavan hallituksen ohjelmaan. Tätä vaatimusta vauhditettiin loppuvuodesta eduskunnassa. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen ja Selkokeskuksen lähetystö esitteli näkemyksiään eduskuntaryhmien edustajille.
Lähetystön mukaan virkakieltä voidaan parantaa muun muassa siten, että luodaan käytäntöjä, joilla virkakielen toimivuuden tarkastelusta tulee osa jokapäiväistä työtä. Paikallaan olisi perustaa virkakieliverkosto ja tukea säädöskielen lautakunnan perustamista sekä järjestää riittävästi ajantasaista virkakielineuvontaa.
Lähetystö korosti edustajille sitä, että vuonna 2004 voimaan tulleen hallintolain kielipykälän periaatteet on vihdoin vietävä systemaattisesti käytäntöön. Hallintolain 9. pykälän mukaan ”viranomaisen on käytettävä asiallista, selkeää ja ymmärrettävää kieltä”. Pykälä on kuitenkin jäänyt lähinnä julistuksen tasolle. Tämä on onnetonta, sillä hyvä virkakieli on olennaista demokratian, kansalaisten yhdenvertaisuuden ja aktiivisen kansalaisuuden näkökulmasta. Hyvästä virkakielestä koituu niin julkisen talouden säästöjä kuin entistä parempia palveluja kansalaisille.
Vastaanotto eduskunnassa oli myötämielinen. Paikalla olleet kokoomuksen, sosiaalidemokraattien, vihreiden, vasemmistoliiton ja perussuomalaisten edustajat lupasivat ottaa asian esiin omissa ryhmissään. Moni kansanedustajista on työssään pannut merkille, miten vaikea on muuttaa pönäkkää byrokraattista kielenkäyttöä ymmärrettävämmäksi. Kansalaisilta tulee kansanedustajille jatkuvasti huomautuksia vaikeista säädös- ja virkateksteistä.
Vasemmistoliiton Unto Valpas kannusti lähetystöä: Juuri hallitusohjelmaan olisi saatava maininta virkakielen parantamisesta. Silloin voidaan saada aikaan jotain todellista parannustakin. Jos asiaa ei ole mainittu hallitusohjelmassa, sille on vaikea saada valtion rahoitusta. Kotus ja Selkokeskus jatkavatkin kevään aikana virkakieliasian käsittelyä poliittisten puolueiden kanssa.