Sanat
Suosanojen jäljissä korvesta keitaalle
Kaisu Aapala, Kirsti Aapala
Suomea pidetään metsien ja järvien maana. Joukkoon voisi lisätä suot, sillä noin kolmannes Suomen maapinta-alasta on suota. Myös soihin liittyvää sanastoa on paljon. Tässä artikkelissa kerrotaan, miten suosanoja käytetään toisaalta murteissa ja yleiskielessä, toisaalta suotieteen termeinä.
Erikoisalojen sanat
Taifuunit ja muutkin myrskyt
Jaakko Anhava
Salli Kankaanpää kirjoitti Kielikellossa 3/05 (ks. Lue myös) erilaisten pyörremyrskyjen nimityksistä: ”Sanalla hurrikaani on juurensa …
Keskustelua
Vastahuijaus
Liisa Nuutinen
Kielikellon edellisessä numerossa (3/2006) kerrottiin, että Tietotekniikan termitalkoot suosittaa atk-alan sanan phishing suomalaiseksi vastineeksi termiä …
Kysyttyä
Viihtyisä koulu, viihtyvä oppilas
Leija Arvassalo
Koulupäivän viihtyvyyttä halutaan parantaa, otsikoi muuan sanomalehti hiljattain. Onkohan tarkoitus todella ollut sanoa, että koulupäivän …
Kysyttyä
Buutsit ja pieksut – vaatetussanojen rinnakkaiseloa sanakirjassa
Minna Haapanen
Monet tietävät, mitä tarkoittavat muotilehtien parkat ja pillifarkut sekä laulun simmarit, sammarit, kummarit ja pipo. …
Sanakirjat ja sanastot
Hiilinieluista luomurintoihin – ympäristönsuojelu kartuttaa kielen kirjoa
Jari Lyytimäki
Ympäristötieteet tuottavat muiden tieteenalojen lailla uusia termejä, joista osa liukuu yleiskielen sanastoon. Jotkin näistä sanoista rikastavat kieltä. Tätä pohtii Suomen ympäristökeskuksen tutkija.
Erikoisalojen sanat
Jalkautuva huoltokirja
Sari Maamies
Erästä kielineuvonnan kysyjää mietitytti verbin jalkauttaa käyttö. Hän oli törmännyt siihen tekstissä, jossa kirjoitettiin arvojen …
Kysyttyä
Johtaako vähäinen liikunta lihomiseen?
Heikki Hurtta
Kun lehdessä kirjoitetaan, että ”peruttu lento ei estänyt avun perillemenoa”, ymmärrämme kyllä lauseen merkityksen. Lähemmin tarkastellen ilmaus on kuitenkin ajatukseltaan epäjohdonmukainen. Ongelmana tällaisen kaltaisissa tavallisissa rakenteissa on määritteen ja pääsanan suhde.
Rakenteet
Kritisoida vai kritikoida? Eräs vierassanaryväs
Matti Räsänen
Eräät vierassanoihin perustuvat verbit muodostavat nykysuomessa kiintoisan ilmausrypään. Siihen kuuluvissa verbeissä on senkaltaista vaihtelua kuin sanoissa idealisoida ~ ideaalistaa, kritikoida ~ kritisoida ja standardisoida ~ standardoida. Mikä on näiden sanatyyppien historia ja vaihtelun tausta?
Kirjoitusasu ja ääntäminen
Mitä tarkoittaa toimertua?
Minna Pyhälahti
Kielitoimistosta on tiedusteltu sanan toimertua merkitystä. Kysyjä ihmetteli käännöstekstissä vastaan tullutta ilmaisua ”henkilö ei toimerru …
Kysyttyä