Siirry sisältöön

Oikeinkirjoitus ja kielioppi

Someaktivisti ja tasavallan presidentti
Tittelit ja niiden taivuttaminen

Sari Maamies

Kun erisnimeä taivutetaan lauserakenteen vaatimalla tavalla, nimen seurana esiintyvät tittelit eli nimikemääritteet – sellaiset kuin kasvatustieteen maisteri, pianisti ja tullikoira – joko taipuvat tai jäävät taipumatta. Milloin titteli taipuu erisnimen mukana, entä milloin se jää perusmuotoon?

Taivutus ja johtaminen

Kyltti talon seinässä: "Tasavallan presidentti Risto Ryti aloitti lakimiesuransa tässä talossa v. 1910."

Suomalais-irakilainen, Suomen irakilainen ja suomenirakilainen

Riitta Hyvärinen

Kysymys Voiko perhe olla suomalais-irakilainen tai Suomen irakilainen – ja mitä näillä tarkoitetaan? Vastaus Perhe …

Yhteen vai erilleen

Pystyy vastata, joutuu antaa, voi juoksee – verbimuodot muutoksessa

Riitta Korhonen

Rakenteen ”en pysty vastaamaan” sijasta näkee ja kuulee yhä useammin sellaisia ilmauksia kuin ”en pysty vastata” tai ”en pysty vastaa”. Mistä ilmiössä on kyse?

Yleiskieli ja puhekieli

Virrat-nimen taivutus

Elina Wihuri

Kysymys Miten taivutetaan Virrat-nimisen kaupungin nimeä? Vastaus Virrat on kaupunki Pirkanmaan maakunnassa. Sen nimi on …

Paikannimet

Dumpling vai taikinanyytti?

Henna Makkonen-Craig

Kysymys Voinko käyttää sanaa dumpling suomenkielisessä reseptissä? Miten sana taipuu, eli tarjotaanko aterialla dumplingseja vai …

Lainasanat

Tarkempi juttu – vai tarkampi? Vertailun valintoja

Riitta Korhonen

Teksteissä törmää joskus sellaisiin vertailumuotoihin kuin ”tarkampi” ja ”matalempi” yleiskielisten muotojen tarkempi ja matalampi sijasta. Tämä murrepohjainen muotovaihtelu näkyy paitsi keskustelupalstoilla myös uutisteksteissä asti – ja saattaa herättää ärtymystäkin.

Rakenteet

Miksi evakuointi eikä evakointi?

Leena Joki

Kysymys Moni puhuu ja kirjoittaakin ”evakoinnista”. Evakuointi tuntuu hankalalta kolmine peräkkäisine vokaaleineen. Mikseivät sanat ”evakointi” …

Taivutus ja johtaminen

Pisteitä ja pilkkuja

Riitta Korhonen

Kielitoimiston yleiskielitalkoisiin on lähetetty paitsi sanastoa ja kielioppia koskevia havaintoja myös huomioita oikeinkirjoituksesta, mm. desimaalipisteestä, pisteettömästä päiväyksestä ja pilkun liikakäytöstä.

Yleiskieli ja puhekieli

Peräkkäiset paikanilmaukset

Henna Makkonen-Craig

Kysymys Tuleeko peräkkäisten paikanilmausten väliin pilkku? Vastaus Peräkkäiset paikanilmaukset ovat tavallisia esimerkiksi kaunokirjallisuudessa ja matkailualan …

Paikannimet

Passiivin tekijää jäljittämässä: pihalla haukutaan, hapot hajotetaan

Riitta Korhonen

Suomen kielen passiiviksi kutsuttu verbimuoto tarjoaa keinon jättää lauseessa tekijä tai kokija täsmentämättä. Silti taustalle oletetaan joku ihminen tai ihmisryhmä – ellei tekstiyhteys vihjaa jotain muuta. Joskus passiivilause voi olla tekijän mainitsematta jättämisen takia myös hämmentävän monitulkintainen.

Rakenteet