Siirry sisältöön

Oikeinkirjoitus ja kielioppi

Fileetä vai ”filettä” – ruoka-alan sanojen taivutuksesta

Riitta Eronen

Ruoasta kirjoittavat, kuten muutkin, törmäävät joskus sanojen taivutusongelmiin. Varsinkin vierasperäisen sanaston taivuttaminen saattaa olla mutkikasta, …

Taivutus ja johtaminen

Internet

Sari Maamies

Maailmanlaajuisen tietoverkon Internetin nimen kirjoitusasu ja taivuttaminen ovat jatkuva kysymysten aihe. Kielitoimisto suosittaa sanaan suurta …

Kirjoitusasu ja ääntäminen

Klaus : Klauksen ~ Klausin (~ Klaun)

Sari Maamies

Vanhastaan on neuvottu taivuttamaan Klaus : Klaun tai Klauksen. Aika näyttää kuitenkin ajaneen Klaun ohitse, …

Taivutus ja johtaminen

Mahdollistatteko vesijumppaamiseni?

Sari Maamies, Hannes Mäntyranta

Ensinnäkin kiitokset Irmeli Pääkkösen kielenkorjausta ja kielenhuoltoa käsitelleestä kirjoituksesta (Kielikello 1/1997). Se oli muuten hyvä, …

Keskustelua

Mitä kaikkea voi rinnastaa?

Annastiina Viertiö

Rinnastus tarkoittaa virkkeen osien esittämistä keskenään samanarvoisina. Hyvän tyylin ominaisuutena on pidetty sitä, että rinnastettavat ilmaukset ovat samanmuotoisia eli rakenteeltaan symmetrisiä. Symmetrian vaatimus ulottuu myös merkitykseen, käsitehierarkioihin. Epäsymmetriset ilmaukset aiheuttavat lukijalle ylimääräistä päänvaivaa, kun hän pyrkii rakentamaan tekstistä loogista ajatuskokonaisuutta. Tällöin kirjoittajalle kuuluva ajatustyö siirtyy lukijan tehtäväksi.

Rakenteet

Nykysuomen eksistentiaalilauseet

Aimo Hakanen

Yksi kirjoitetun suomen kielen perussääntöjä on, että lauseen predikaatti on samassa luvussa kuin subjekti. Niin sanotut eksistentiaalilauseet ovat kuitenkin poikkeus tästä säännöstä. Esimerkiksi monien kielioppaiden mainitsemassa mallilauseessa ”Säkissä on saappaat” subjekti on monikossa mutta predikaatti yksikössä. Eksistentiaalilauseen ja ns. normaalilauseen välinen raja ei ole aina selvä, mikä tuottaa toisinaan ongelmia kirjoittajille. Eksistentiaalilauseen ominaisuuksia ja käyttöä tarkastelee seuraavassa Turun yliopiston suomen kielen professori Aimo Hakanen.

Rakenteet

Oikeinkirjoitusohjeita ruoasta kirjoittaville

Riitta Eronen, Sari Maamies

Isolla vai pienellä Ruoka-alan sanat kirjoitetaan isolla tai pienellä alkukirjaimella samojen periaatteiden mukaan kuin muutkin …

Kirjoitusasu ja ääntäminen

Pulmallisia pisteitä ja alkukirjaimia

Aino Piehl

Tavallisessa tekstissä on yleensä helppo panna isot alkukirjaimet ja pisteet paikoilleen. Ongelmia voi kuitenkin ilmaantua, jos tekstissä on rinnan sekä tavallisia virkkeitä että sellaisia ajatuskokonaisuuksia, joissa ei ole omaa verbiä. Tässä kirjoituksessa on ehdotuksia siitä, kuinka sääntöjä voi erikoistapauksissa soveltaa.

Merkit, numerot ja lyhenteet

Puolipiste ei ole kaksoispiste

Salli Kankaanpää

Viime aikoina on yleistynyt tapa käyttää puolipistettä silloinkin, kun oikeinkirjoitussääntöjen mukaan pitäisi käyttää kaksoispistettä. Kummallakin merkillä on kuitenkin oma tehtävänsä tekstin sidostamisessa, eikä niitä siksi pidä sekoittaa toisiinsa.

Merkit, numerot ja lyhenteet

Suomi ei ole menossa Natoon, päinvastoin

Lassi Koponen, Sari Maamies

Kun kielikorva herkistyy jollekin ärsykkeelle, tästä vaikutuksesta voi tiheään toistuvana kehittyä harminpaikka. Alkaa pistellä korvassa, …

Numeraalit, adverbit ja partikkelit