Siirry sisältöön

Oikeinkirjoitus ja kielioppi

Kolmen pisteen käytöstä ja merkityksistä…

Tuomo Niiranen

Kolme pistettä on monitulkintainen välimerkki, jolla on useita tehtäviä. Sitä hyödynnetään arkisessa viestittelyssä ja verkon keskustelupalstoilla eri tarkoituksissa aina tunnelmoinnista sarkasmiin.

Tunteet ja asenteet

COVID-19 vai covid-19?

Henna Makkonen-Craig

Kysymys Uuden koronaviruksen aiheuttamasta taudista käytetään lyhenteitä COVID-19 ja covid-19. Onko näistä jompikumpi suositeltavampi kirjoitustapa …

Merkit, numerot ja lyhenteet

Kielineuvonnan vuosi 2020

Riitta Korhonen

Kielitoimiston neuvonnasta kysytään vuosittain mitä moninaisimpia kysymyksiä sekä puhelimitse että sähköpostitse. Neuvojat ovat kielen ja kielenkäytön asiantuntijoita, jotka vastaavat osaan kysymyksistä rutiinilla, mutta välillä vastaamiseen tarvitaan kollegoiden apua. Tarvittaessa kysyjä myös ohjataan toisaanne kyseisen erikoisalan varsinaisten asiantuntijoiden puoleen.

Rakenteet

Kaksinkertaisia kieltoja

Jussi Pahikkala

Erilaisilla verkkopalstoilla tulee nykyään melko usein vastaan seuraavien esimerkkien kaltaisia yhdyslauseita: Koronatestien määrä on huipussaan …

Verbit

Jokelankylästä Itikkaperälle
paikallissijan valinta kotimaisissa asutusnimissä

Elina Wihuri

Paikannimet taipuvat yleensä joko ulko- tai sisäpaikallissijassa: ollaan Apilistossa, tavataan Nihtiöllä. Nimen taivutustavasta saadaan parhaiten tietoa kysymällä paikkakunnan asukkailta. Vuosien mittaan taivutuksessa voi tapahtua myös muutoksia. Tässä kirjoituksessa tarkastellaan nimien paikallissijataivutuksessa tapahtunutta kehitystä.

Paikannimet

Miten lausutaan CNN, KLM, FBI, KGB ja muut vastaavat?

Henna Makkonen-Craig

Kysymys Miten vieraskielisten nimien lyhenteet tulisi lausua suomenkielisissä yhteyksissä? Äännetäänkö nämä kirjainlyhenteet suomalaisittain vai alkukielen …

Merkit, numerot ja lyhenteet

Lentokone hallissa. Kuvattu etuviistosta niin, ettei koko kone näy.

Vanhassakylässä vai Vanhakylässä
adjektiivialun taivutuksen muutoksia asutusnimissä

Tiina Manni-Lindqvist

Vuonna 2015 Kotimaisten kielten keskuksesta lähetettiin kuntiin kysely, jolla haluttiin saada ajantasaista tietoa Suomen asutusnimistä ja niiden taivutuksesta. Kesällä 2020 saatiin viimeiset muutokset ja lisäykset vietyä Asutusnimihakemisto-verkkojulkaisuun. Artikkelissa tarkastellaan, onko asutusnimien adjektiivialun taipumisessa havaittavissa muutoksia.

Paikannimet

Emojit – digitaalisen viestinnän hieroglyfit

Olli Tamminen

Emojit herättävät tunteita puolesta ja vastaan. Turhia kuvia, oleellinen osa kieltä vai jotain ihan muuta? Tässä kirjoituksessa luodaan katsaus emojien historiaan, nykytilaan ja tulevaisuuteen.

Tunteet ja asenteet

Lean, liinaus ja lean-johtaminen

Henna Makkonen-Craig

Kysymys Lean-sanan kirjoitusasu askarruttaa. Kirjoitetaanko se isolla vai pienellä alkukirjaimella? Entä tarvitaanko vastaaviin yhdyssanoihin yhdysmerkki? …

Kirjoitusasu ja ääntäminen

Sovinnon ele vai sovinnonele?

Henna Makkonen-Craig

Kysymys Onko ilmaus ”sovinnonele” muuttunut jo yhdyssanaksi kuten esimerkiksi ”sovinnonteko”. Vai kirjoitetaanko se erikseen, ”sovinnon …

Yhteen vai erilleen