Oikeinkirjoitus ja kielioppi
Stadiässä – kokoaan suurempi äänne
Henna Leskelä
Kielitieteilijät ja historioitsija kertovat ”helsinkiläisen s:n pitkän ja laajan tarinan”.
Julkaisuja
”Sekä suolaista ja makeaa”
yleiskielitalkoiden satoa
Riitta Korhonen
Tarjolla on sekä suolaista että makeaa: näin muodostetaan parikonjunktion sisältävä rinnastus yleiskielessä. Tällaisten ilmausten sijaan näkee myös asiateksteissä kuitenkin käytettävän lisäksi rakennetta ”sekä suolaista ja makeaa” ja joskus jopa pelkkää että-rinnastusta ”suolaista että makeaa”. Mistä on kyse?
Yleiskieli ja puhekieli
Mustikalla ja rokotuksella
yleiskielitalkoiden satoa
Riitta Korhonen
Yövytkö hotellissa vai hotellilla? Käytkö kalassa vai kalalla, koronatestissä vai -testillä? Sisä- ja ulkopaikallissijojen rajat häilyvät ja herättävät tunteikastakin keskustelua.
Yleiskieli ja puhekieli
Saako lemmikkiin viitata hän-pronominilla?
Kielenkäyttäjien käsitykset pronominien sopivasta käytöstä vaihtelevat
Katri Priiki
Suomen kirjakielen normin mukaan pronominit hän ja he viittaavat ainoastaan ihmisiin. Eläimiin ja muihin tarkoitteisiin viitataan pronomineilla se ja ne. Normista poikkeaminen ja erityisesti eläimeen viittaaminen hän-pronominilla herättää keskustelua. Verkkokeskustelun analyysi paljastaa, että kielenkäyttäjien käsitykset ilmiön syistä ja asenteet sitä kohtaan vaihtelevat.
Tunteet ja asenteet
Miksi Heikkisessä on -nen ja Mattilassa -la?
Petra Saarnisto
Kysymys Mitä tarkoittavat johtimet -nen ja -la sukunimissä? Vastaus Johtimella -nen on suomen kielessä useita …
Henkilönnimet
Kolmen pisteen käytöstä ja merkityksistä…
Tuomo Niiranen
Kolme pistettä on monitulkintainen välimerkki, jolla on useita tehtäviä. Sitä hyödynnetään arkisessa viestittelyssä ja verkon keskustelupalstoilla eri tarkoituksissa aina tunnelmoinnista sarkasmiin.
Tunteet ja asenteet
COVID-19 vai covid-19?
Henna Makkonen-Craig
Kysymys Uuden koronaviruksen aiheuttamasta taudista käytetään lyhenteitä COVID-19 ja covid-19. Onko näistä jompikumpi suositeltavampi kirjoitustapa …
Merkit, numerot ja lyhenteet
Kielineuvonnan vuosi 2020
Riitta Korhonen
Kielitoimiston neuvonnasta kysytään vuosittain mitä moninaisimpia kysymyksiä sekä puhelimitse että sähköpostitse. Neuvojat ovat kielen ja kielenkäytön asiantuntijoita, jotka vastaavat osaan kysymyksistä rutiinilla, mutta välillä vastaamiseen tarvitaan kollegoiden apua. Tarvittaessa kysyjä myös ohjataan toisaanne kyseisen erikoisalan varsinaisten asiantuntijoiden puoleen.
Rakenteet
Kaksinkertaisia kieltoja
Jussi Pahikkala
Erilaisilla verkkopalstoilla tulee nykyään melko usein vastaan seuraavien esimerkkien kaltaisia yhdyslauseita: Koronatestien määrä on huipussaan …
Verbit
Jokelankylästä Itikkaperälle
paikallissijan valinta kotimaisissa asutusnimissä
Elina Wihuri
Paikannimet taipuvat yleensä joko ulko- tai sisäpaikallissijassa: ollaan Apilistossa, tavataan Nihtiöllä. Nimen taivutustavasta saadaan parhaiten tietoa kysymällä paikkakunnan asukkailta. Vuosien mittaan taivutuksessa voi tapahtua myös muutoksia. Tässä kirjoituksessa tarkastellaan nimien paikallissijataivutuksessa tapahtunutta kehitystä.
Paikannimet
