Oikeinkirjoitus ja kielioppi
Liipaisin ja laukoa
Paavo Pulkkinen
Kuvailmaukset kuuluvat kieleen, mutta niiden kanssa pitää olla tarkkana. Otetaanpa puheeksi kaksi ampumiseen liittyvää sanaa, joiden käyttö antaa aihetta kriittisiin huomautuksiin.
Sananvalinta
Luovutettujen kuntien suomalaisnimien taivutus
Saara Welin
Monet karjalaiset pitäjäseurat ja järjestöt toimivat aktiivisesti ja julkaisevat artikkeleita ja kirjoja. Niissä on paljon …
Taivutus ja johtaminen
Maksetaanko euroina vai euroissa?
Taru Kolehmainen
Euroaikaan siirtyminen on nostanut esiin vanhan kieliongelman: kumpaa sijamuotoa, essiiviä vai inessiiviä, tulisi käyttää valuuttojen muuntamiseen, valuutoilla maksamiseen tai vastaaviin yhteyksiin liittyvissä rahailmauksissa?
Rakenteet
Miten jänkä taipuu?
Heikki Hurtta
Aavaa pohjoissuomalaista suota merkitsevä jänkä-sana kuuluu myös suomen yleiskieleen ja lienee myös enimmille eteläsuomalaisille ainakin …
Taivutus ja johtaminen
Määräinen artikkeli – suomessa?
Matti Larjavaara
Onko suomeen muiden kielten vaikutuksesta syntynyt tai syntymässä määräinen artikkeli? Entä millaisia pulmia syntyy, kun käännetään tekstiä artikkelikielestä artikkelittomaan?
Rakenteet
Pieniä ja suuria pronominipulmia
Riitta Eronen
Kuusikymmenluvulla usein radiossa soinut Pertti ”Spede” Pasasen ”Pronominirock” auttoi äidinkielenopettajia iskostamalla silloisten kuulijoiden mieleen pronominirimpsun: minä sinä hän, me te he, tämä, tuo.... Pronominit on helppo luetella, mutta niiden käyttö on joskus hankalaa.
Substantiivit, adjektiivit ja pronominit
Poika tulee ja pojat tulevat – subjektin ja predikaatin kongruenssi
Laila Lehikoinen
Yksi puhutun ja kirjoitetun kielen selvimmin havaittavia eroja on subjektin ja predikaatin kongruenssi monikon kolmannessa persoonassa. Puheessa tavallisia ”pojat tulee” -rakenteita lipsahtaa joskus kirjoituksiinkin. Millaisia virheitä teksteistä löytää ja kuinka tavallista normin rikkominen loppujen lopuksi on?
Verbit
Tavaamisesta tavuttamiseen
Taru Kolehmainen
Tavu on ensimmäisiä kielitieteellisiä termejä, joihin tutustutaan jo alakoulussa. Tavujen hahmottaminen on tärkeää paitsi kirjoitettaessa myös luettaessa, etenkin lukemista opeteltaessa. Aapisista ja opettajanoppaista näkyy, millainen asema tavaamisella ja tavutuksella on ollut opetuksessa eri vuosikymmeninä. – Taru Kolehmainen selvittelee tässä kirjoituksessa tavun merkitystä lukemisen opetuksessa. Tavutuksen käytännön ongelmiin hän palaa Kielikellon tulevissa numeroissa.
Kielen opetus ja oppiminen
Tämä ja tuo keskustelussa
Eeva-Leena Seppänen
Silloin tällöin kiistellään siitä, onko hyväksyttävää viitata ihmiseen demonstratiivipronominilla se, vai pitäisikö tähän tehtävään käyttää yksinomaan persoonapronominia hän. Harvemmin muistetaan, että pronominin se lisäksi myös pronomineja tämä ja tuo käytetään henkilöviitteisinä monissa yhteyksissä – varsinkin silloin, kun puhutaan läsnä olevasta henkilöstä, keskustelukumppanista.
Kohteliaisuus ja vuorovaikutus
Tämä, tuo vai se?
Matti Larjavaara
Miten opetetaan muunkieliselle suomen mutkikas demonstratiivisysteemi? Virolaisella on vain yksi see siinä missä suomalaisella tämä, tuo ja se. Jos uskotaan, että virolainenkin voi oppia suomen demonstratiivit, miten tuo oppiminen parhaiten sujuu, miten meidän demonstratiivejamme on opetettava?
Substantiivit, adjektiivit ja pronominit