Oikeinkirjoitus ja kielioppi
Etummainen
Riitta Eronen, Sari Maamies
Suomen kielen lautakunta hyväksyi muodon etummainen aiemmin yksinomaisena pidetyn etumaisen rinnalle. Tutkitussa sana-aineistossa etumainen esiintyi …
Suomen kielen lautakunta
Euroalueen eurooppayhtiöt
Aino Piehl
Uusi rahayksikkömme euro näyttää tuovan mukanaan muitakin ongelmia kuin lyhentämisen. Tarkoittaako euro yhdyssanan alussa enää …
Kirjoitusasu ja ääntäminen
Internetiin vai Internettiin? – kielineuvontaa sähköisesti
Mari Tuukkanen, Joanna Vihtonen
Tietotekniikka on muuttanut monin tavoin myös kielitoimiston arkipäivää. Yksi yleisön havaittavissa olevista muutoksista on kielineuvontapalvelumme sähköistyminen. Tutun ja tunnetun – ja ruuhkaisen – puhelinpalvelun rinnalla on nykyisin mahdollista kysyä kieliasioista myös sähköpostitse. Välineen vaihtuminen ei näytä kovin paljon vaikuttavan kysymysten luonteeseen; ongelmanaiheet tuntuvat olevan aika samat niin sähköpostikysymyksissä kuin puhelimessakin. Kielitoimistossa kesällä 1997 työskennelleet suomen kielen opiskelijat Mari Tuukkanen ja Joanna Vihtonen tarkastelevat seuraavassa sähköisestä kielineuvonnasta saatuja kokemuksia.
Kielenhuollon historia ja periaatteet
Johtaja ja rouva ja muita tittelipulmia
Salli Kankaanpää
Kielitoimiston neuvonnasta kysytään silloin tällöin, miten kirjekuoriin tai käynti- ja kutsukortteihin merkitään nimi ja titteli. Pulmia aiheutuu etenkin silloin, kun titteleitä on enemmän kuin yksi tai kun kirje tai kutsu halutaan osoittaa kahdelle. Mihin järjestykseen tittelit kirjoitetaan? Miten menetellään, jos halutaan kutsua henkilö puolisoineen?
Kohteliaisuus ja vuorovaikutus
Kun ja kuin käytännössä
Sari Maamies
Edellinen kirjoitus selittää sen, miksi kielikorva joskus epäröi kun- ja kuin-konjunktion valinnassa. Tähän kirjoitukseen on koottu joitakin ohjeita avuksi käytännön kirjoitustyöhön, mm. luettelo tavallisista liittokonjunktioista.
Numeraalit, adverbit ja partikkelit
Kun vai kuin?
Ilona Herlin
Suomen kirjakielen kehittäjät joutuivat aikanaan miettimään myös kun- ja kuin-konjunktioiden työnjakoa. Kirjoitetun suomen traditio ja murteet vetivät eri suuntiin. Nykykäytäntö on tietoisesti tehty kompromissi.
Numeraalit, adverbit ja partikkelit
Mennään Kämpiin!
Riitta Eronen, Sari Maamies
Hotellin nimi Kämp ääntyy nykyhelsinkiläisten suussa ä:llisenä; suomenruotsalaiset ääntävät sen [kemp]. Taipuneissa muodoissa kuuluu äännettäessä …
Kysyttyä
Verkossa
Riitta Eronen
Maatalouslehdessä mainostetaan verkkokurssia. Mistä on kyse? Ei kalaverkon kutomisesta eikä kalastustekniikoista, vaan siitä, että viljelijöitä …
Uudissanat
Viimeisin
Riitta Eronen, Sari Maamies
Tähän asti on opetettu, että sanaa viimeisin ei pitäisi käyttää, koska viimeinen jo tarkoittaa äärimmäistä. …
Suomen kielen lautakunta
Ajanlaskun alku: eaa. ja jaa.
Sari Maamies
Joidenkuiden mielestä ilmaukset ennen Kristusta ( eKr.) ja jälkeen Kristuksen ( jKr.) viittaavat liiaksi yhteen …
Kysyttyä