Oikeinkirjoitus ja kielioppi
Miksei sanakirjasta löydy Legoja?
Salli Kankaanpää
Moni on turhaan yrittänyt tarkistaa sanakirjoista, pitäisikö kirjoittaa ”aspiriini” vai ”asperiini”, ”legopalikka” vai ”Lego-palikka”. Näiden sanojen puuttuminen esimerkiksi Suomen kielen perussanakirjasta johtuu siitä, että Aspirin ja Lego ovat tavaramerkkejä ja siten erisnimiä. Minkälaiset säännöt niiden käyttöä ohjailevat?
Tuote- ja yritysnimet
Mistä Agricola tiesi?
Pirjo Hiidenmaa
Nykyisin useimmissa kirjainkirjoituksella kirjoitettavissa kielissä on olemassa isojen ja pienten kirjainten ero. Alkujaan kirjoitettiin vain …
Kirjoitusasu ja ääntäminen
Mukaan ”Miljoonan Kilon Keikalle”
Sari Vaula
Erilaisten kampanjoiden, teemapäivien ja seminaarien nimien kirjoitusasut vaihtelevat: joskus nimet kirjoitetaan isolla, joskus pienellä alkukirjaimella. Useammasta sanasta muodostuvien nimien oikeinkirjoitus on erityisen kirjavaa. Mistä voi tietää oikean muodon?
Kirjoitusasu ja ääntäminen
Oletko vastuussa pomolle vai pomosta? – Rektiot vaikuttavat merkitykseen
Minna Pyhälahti
Kielioppitermi rektio merkitsee sitä, että sanaan liittyvä toinen sana on tietyssä muodossa. Ei ole selvää …
Rakenteet
Pyhät nimet
Taru Kolehmainen
Tämän Kielikellon artikkeleista käy toistuvasti ilmi, miten ”veteen piirretty viiva” on rajankäynti erisnimen ja yleisnimen, ison ja pienen alkukirjaimen välillä. Hengellisissä teksteissä raja on vielä häilyvämpi – mutta miten ja miksi?
Kirjoitusasu ja ääntäminen
Rakastavatko graafikot pieniä kirjaimia?
Elina Heikkilä
Varsinkin televisio-ohjelmiin liittyvissä teksteissä ja yritysten liikemerkeissä näkee usein pienellä alkukirjaimella kirjoitettuja erisnimiä. Mikä panee graafikot käyttämään pieniä kirjaimia oikeinkirjoitusohjeiden vastaisesti?
Kirjoitusasu ja ääntäminen
Rakkaudella – tavan adessiivista
Taru Kolehmainen
Miksi sellaiset ilmaukset kuin suurella vaivalla, puhua kovalla äänellä tai päästä helpolla tuntuvat korvaan paremmilta kuin esittää antaumuksella, suhtautua kunnioituksella tai tehdä kiireellä? Millä perusteilla jälkimmäisiä on pidetty perinteisesti ”huonona kielenä”? Mitä yhteisiä piirteitä niillä on? Tässä artikkelissa etsitään vastauksia näihin tavan adessiivia koskeviin kysymyksiin.
Numeraalit, adverbit ja partikkelit
Ruusu on ruusu – kasvien ja eläinten nimistä
Riitta Hyvärinen
Kasvi- ja eläinkunnan piiriin kuuluva nimistö aiheuttaa joskus ongelmia. Vaikka esimerkiksi koirarotujen nimien kirjoittaminen on melko vakiintunutta, ei ole helppoa erottaa toisistaan kasvien tieteellisiä nimiä ja lajike- ja kauppanimiä. Niinpä myös niiden oikeinkirjoitus on hankalaa.
Kirjoitusasu ja ääntäminen
tarjooma
Raija Moilanen
Monet yritykset, erityisesti huipputekniikan osaajat, käyttävät myymiensä palvelujen ja tuotteiden kokonaisuudesta sanaa tarjooma. Esimerkkejä: yrityksen …
Kysyttyä
Tavun rajat
Taru Kolehmainen
Taru Kolehmainen on aikaisemmin käsitellyt tavuttamisen asemaa lukemaan opetuksessa (Tavaamisesta tavuttamiseen, Kielikello 3/2001, ks. Lue myös). Nyt hän jatkaa aiheesta tarkastelemalla erityisesti tavutukseen liittyviä käytännön ongelmia sekä sitä, mihin tavutusta tarvitaan.
Kirjoitusasu ja ääntäminen