Oikeinkirjoitus ja kielioppi
Valtionhallinnon nimien alkukirjaimet
Pirjo Hiidenmaa
Valtion hallinto koostuu useanlaisista laitoksista, eivätkä laitosten nimet ole keskenään samanlaisia. Ei ole myöskään yhtä periaatetta, jonka mukaan nimien kirjoitusasu aina voitaisiin määrittää.
Hallinnon nimet
Euron tunnus numeron jäljessä
Aino Piehl
Euron tunnus € merkitään suomen kielessä numeron jälkeen, kuten markan lyhenne mk ja muutkin mittayksikön …
Kysyttyä
Harva se viikko
Matti Räsänen
Suomen kielen ilmaustyypin ”harva se x” merkitystä ei voi ymmärtää pelkkien sanojen perusteella, vaan muiden fraasien ja idiomien tapaan se on vain opeteltava. Silti on myös kiinnostavaa tietää, miten kieleen on syntynyt juuri tällainen rakenne.
Sanonnat ja fraasit
Jokapäiväiset subjektimme ja predikaattimme
Pekka Lammivaara
Kieliopin osuus on vähentynyt äidinkielenopetuksessa. Kielioppia – sanaluokkia ja lauseenjäsennystä – on pidetty vaikeana. Pekka Lammivaara esittää, että yksi syy siihen saattaa olla teorian ja arkiajattelun etäisyys.
Rakenteet
Kaksipuolinen mutta oikeanpuoleinen
Riitta Eronen
Yhdyssanan jälkiosana esiintyy kaksi erilaista substantiivista puoli saatua adjektiivijohdinta: -puoleinen ja -puolinen. Joskus on vaikea …
Kysyttyä
Komparaation keinot – voiko ruusukin olla ruusumpi?
Riitta Eronen
Äidinkielinenkään suomen kielen käyttäjä ei aina ole ihan varma vertailuasteiden oikeasta muodosta: onko jäätelö sulempaa vai sulampaa ja pitääkö sanoa tanakka, tanakampi, tanakin, vai olisiko superlatiivi sittenkin tanakoin? Vertailuasteiden käyttöä on Kielikellossa aikaisemmin käsitellyt Matti Punttila vuonna 1988 (Vertailun vaikeuksia. Vertailuasteen muodostamisesta ja valinnasta, ks. Lue myös). On siis jo aika palata asiaan, varsinkin, kun jotkin ohjeista ovat hiukan muuttuneet ja väljentyneet.
Rakenteet
Mainitunlainen ja viimeksi mainitun lainen
Riitta Eronen
Suomessa on itsenäinen sana lainen, joka tarkoittaa samaa kuin kaltainen. Niinpä sellaiset ilmaukset kuin Pariisin …
Kysyttyä
Ongelmakirjain q
Jaakko Anhava
Q-kirjainta käytetään eri kielissä eri tehtäviin. Se aiheuttaa joskus ääntämisongelmia ja väärinkäsityksiä. Taru Kolehmainen kirjoitti …
Kirjoitusasu ja ääntäminen
Ongelmakirjainten ääntäminen: kuu ja set
Heikki Hurtta
Jaakko Anhava kirjoittaa q-kirjaimen ääntymisestä eri kielissä (ks. Lue myös). Tässä kirjoituksessa Heikki Hurtta jatkaa …
Kirjoitusasu ja ääntäminen
Pölkky- ja muut päät, eräs kiintoisa yhdyssanatyyppi
Tarja Riitta Heinonen
Suomessa on monenrakenteisia yhdyssanoja. Erikoisimpia ovat niin kutsutut bahuvriihisanat, joita ovat esimerkiksi harmaahapsi ja silkkiturkki. Seuraavasta selviää, millaisia nämä sanat ovat ja mistä on peräisin niiden oudonkuuloinen nimitys.
Yhteen vai erilleen