Oikeinkirjoitus ja kielioppi
Ät-merkki @
Merkin @ nimi on ät-merkki. Sitä käytetään mm. sähköpostiosoitteissa. Tämä merkki oli aiemmin toisenlaisessa käytössä, …
Merkit, numerot ja lyhenteet
Dekkarista pokkariin
Eija-Riitta Grönros, Heikki Talola
Puhuttuun suomeen näyttää ilmestyneen kymmeniä sanoja, joissa pitkä, usein yhdyssana, on kätevästi lyhennetty kaksoiskonsonantin ja …
Kysyttyä
Johtaako vähäinen liikunta lihomiseen?
Heikki Hurtta
Kun lehdessä kirjoitetaan, että ”peruttu lento ei estänyt avun perillemenoa”, ymmärrämme kyllä lauseen merkityksen. Lähemmin tarkastellen ilmaus on kuitenkin ajatukseltaan epäjohdonmukainen. Ongelmana tällaisen kaltaisissa tavallisissa rakenteissa on määritteen ja pääsanan suhde.
Rakenteet
Kritisoida vai kritikoida? Eräs vierassanaryväs
Matti Räsänen
Eräät vierassanoihin perustuvat verbit muodostavat nykysuomessa kiintoisan ilmausrypään. Siihen kuuluvissa verbeissä on senkaltaista vaihtelua kuin sanoissa idealisoida ~ ideaalistaa, kritikoida ~ kritisoida ja standardisoida ~ standardoida. Mikä on näiden sanatyyppien historia ja vaihtelun tausta?
Kirjoitusasu ja ääntäminen
Kuuta taivaalta
Leija Arvassalo
Miten suomen kielessä äännetään q? Vastaus riippuu siitä, luetaanko q yksittäisenä kirjaimena vai esiintyykö se …
Kysyttyä
Morfosyntaksi ja kielenhuolto – kirja- ja puhekielen rajankäyntiä
Marjatta Palander
Miksi kirjakieleen on hyväksytty sellaisia rinnakkaismuotoja kuin tulla tehdyksi ja tulla tehtyä, mutta ei ainakaan vielä muotoa ”alkaa tekemään”? Tätä ja muita morfosyntaktisia ilmiöitä tarkastelee sekä kielenhuollon että aluemurteiden näkökulmasta professori Marjatta Palander. Kirjoitus perustuu suomen kielen lautakunnan seminaarissa syksyllä 2004 pidettyyn esitelmään.
Yleiskieli ja puhekieli
Nimikemääritteiden (tittelien) taipuminen
Taru Kolehmainen
Tulisiko taivuttaa olympiakaupungin Ateenan vai olympiakaupunki Ateenan? Muun muassa tätä pohdittiin, kun suomen kielen lautakunta …
Suomen kielen lautakunta
Sanasta numeroksi
Tuija Määttä
Miten pitäisi ymmärtää ilmaukset ”2V synttärit” ja ”2-om.”? Tällaiset lyhenneilmaukset näyttävät elävän omaa elämäänsä ainakin sanomalehtien ilmoituksissa.
Merkit, numerot ja lyhenteet
Sitaattilainat sanakirjassa
Liisa Nuutinen
CD-Perussanakirjan seuraajan Kielitoimiston sanakirjan noin 4 000 uudesta hakusanasta on sitaattilainoja vain muutama prosentti. Ryhmä on pieni, mutta monin tavoin ongelmallinen. Erityisesti näiden sanojen taivuttaminen on hankalaa.
Lainasanat
Suhuäänteiden š ja ž merkintä vierasnimissä
Suomen kielen omiin sanoihin kuuluu suhuäänteistä vain s, joten kaikki sanat, joissa esiintyvät suhuäänteet š …
Suomen kielen lautakunta