Oikeinkirjoitus ja kielioppi
Kiista eräiden mittailmausten lyhentämisestä
Taru Kolehmainen
Kielenhuollon historiasta esitellään tällä kertaa kiista, joka käytiin sentti-alkuisten mittayksiköiden lyhenteistä. Samassa yhteydessä keskusteltiin myös …
Kielenhuollon historia ja periaatteet
Ovatko oppilaat sairaana vai sairaina? Predikatiiviadverbiaalin luku
Matti Räsänen
Kielessä esiintyy yksikkö- ja monikkomuotojen vaihtelua mm. sellaisissa tapauksissa kuin Oppilaat ovat sairaana ~ sairaina ja Pienenä ~ pieninä he elivät niukkuudessa. Mihin vaihtelu perustuu? Onko jompikumpi muoto ensisijainen?
Yksikkö vai monikko
Puolipisteen pääpulma
Jaakko Anhava
Kielikellon numero 2/2006 oli kokonaan väli- ja muille merkeille omistettu teemanumero. Siinä käsiteltiin myös puolipistettä, …
Keskustelua
Tulla-futuuri – suomea vai ei
Taru Kolehmainen
Tässä uudessa kirjoitussarjassa Kielenhuollon historiaa Taru Kolehmainen käsittelee eräiden kielenhuollon ohjeiden vaiheita ja kehittymistä nykyiselleen. …
Kielenhuollon historia ja periaatteet
Urpaanit parpaarit. Oikeinkirjoituksen ja oikeinääntämyksen kysymyksiä
Riitta Korhonen
Vankkana elää uskomus, että suomea puhutaan niin kuin kirjoitetaan – ja päinvastoin. Missä määrin se pitää paikkansa? Entä miten uudet vieraat sanat tulevat suomeksi, yhtäältä kirjoituksessa ja toisaalta puheessa?
Kirjoitusasu ja ääntäminen
Hedelmätiskillä
Raija Lehtinen
Hedelmä- ja vihannestiskejä nimitettiin hevitiskeiksi myymäläkielessä jo kymmenen vuotta sitten, kun Kielikellossa käsiteltiin erikoishedelmien nimiä. …
Erikoisalojen sanat
Ruoasta kirjoittavan oikeinkirjoituskysymyksiä
Riitta Eronen, Sari Maamies
Ruoasta kirjoittavan oikeinkirjoitusongelmat koskevat tavallisesti alkukirjaimen kokoa sekä yhteen ja erikseen kirjoittamista, usein myös sanojen …
Erikoisalojen sanat
Uusien vierassanojen kirjoitusongelmia
Marjatta Vilkamaa-Viitala
Uusia sanoja muista kielistä lainautuu meille koko ajan, ei vähiten ruoka-alalle. Miten ne saadaan osaksi mahdollisimman luontevaa suomea?
Kirjoitusasu ja ääntäminen
Ajanilmaukset
Päiväys ja vuosiluku Suomen kielessä on käytössä niin sanottu nouseva päiväys: ensin tulee päivä, sitten …
Merkit, numerot ja lyhenteet
Ajatusviiva –
Ajatusviiva on yhdysmerkkiä pitempi viiva, jota käytetään virkkeen välimerkkinä, rajakohtailmauksissa ja poiston merkkinä. Ajatusviiva virkkeen …
Merkit, numerot ja lyhenteet