Siirry sisältöön

Oikeinkirjoitus ja kielioppi

Monimuotoiset yhdyssanat

Riitta Eronen

Adjektiivialkuisten yhdyssanojen taivutus Yhdyssanoista herättävät usein hämmennystä adjektiivialkuiset eli sellaiset kuin vaikkapa nuoripari, isoäiti ja …

Yhteen vai erilleen

Outoja merkkejä

Elisa Stenvall

Puhelinneuvonnastamme kysytään tavan takaa erilaisten merkkien nimiä, useimmiten sellaisten, jotka esiintyvät tietokoneen näppäimistössä. Erityisesti merkin …

Merkit, numerot ja lyhenteet

Vähän vauvoista ja yhdyssanoista

Sari Maamies

Kalevi Pelkonen on lähettänyt Kielikellon toimitukselle seuraavan kysymyksen pohdittavaksi: Tavarataloissa kummastuttaa, miksi vauvat saavat eri …

Yhteen vai erilleen

Yhdyssanat

Riitta Eronen, Sari Maamies, Anneli Räikkälä

Yksi kielenhuollon pysyvä ongelma on ollut yhdyssanojen muodostaminen: kirjoitetaanko kaksi läheisesti yhteen kuuluvaa sanaa yhteen …

Yhteen vai erilleen

Erikoisia erisnimiä ja erisnimiä yleisnimissä

Eeva Maria Närhi

Iso alkukirjain on erisnimen merkki. Päänvaivaa ja erehdyksiä tuntuu tulevan varmoillekin kirjoittajille, kun kyseessä on …

Kirjoitusasu ja ääntäminen

Liitepartikkelit kin ja kaan, kään 1600-luvun teksteissä

Pirkko Forsman Svensson

Nykysuomi ei poikkea vanhasta kirjasuomesta vain kirjoitusasultaan, vaan eroja on kaikilla kielen tasoilla. Myös liitepartikkeleita kin ja kaan, kään käytettiin aiemmin toisella tavalla kuin nykyään. Vanhan kirjasuomen tutkija Pirkko Forsman Svensson tarkastelee seuraavassa 1600-luvun kirjoittajien tapaa käyttää liitepartikkeleita. Forsman Svensson on Uumajan yliopiston lehtori ja Helsingin yliopiston suomen kielen dosentti.

Vanha kirjakieli

Monimielinen kin

Matti Vilppula

Liitepartikkeli kin on jokapäiväisessä puheessa ja kirjoituksessa ylen tavallinen, mutta sen merkityksen täsmällinen määrittely on usein vaikeaa. Tunnemme vain epämääräisesti, että jokin selvä tehtävä sillä lauseessa on, sillä poiskaan sitä ei voi jättää merkityksen muuttumatta. Seuraavassa kirjoituksessa näitä tehtäviä tarkastelee erikoistutkija Matti Vilppula; hän on Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa tekeillä olevan Suomen murteiden sanakirjan päätoimittaja.

Numeraalit, adverbit ja partikkelit

Olisivatko verottomat talletukset riskisiä? Johdokset usein edullisempia kuin yhdyssanat

Terho Itkonen

Suomi suosii yhdyssanoja; voi sanoa, että se on tyypillinen yhdyssanakieli. Sekä Nykysuomen sanakirjan että Suomen …

Sananvalinta

Että, jotta, koska, kun – mihin ne katosivat?

Ulla Tiililä

Suomen Kuvalehden Jyviä ja akanoita -palstalla naurettiin taannoin lauseelle Koiviston jatkaminen olisi luonnotonta. Seuraavaa virkakielistä …

Numeraalit, adverbit ja partikkelit

Paraislaisista bordeaux’laisiin. Asukkaannimitykset suomen kielessä

Päivi Vainiomäki-Tandu

Suomen kielessä asukkaannimityksen johdin on -lainen, -läinen. Tämä johdin ilmaisee yleisemminkin kuulumista johonkin paikkaan tai …

Asukkaiden ja kielten nimitykset