Siirry sisältöön

Oikeinkirjoitus ja kielioppi

Osaako opiskelija käyttää lyhenteitä?

Raija Lehtinen

Opiskelijat tuntevat tavallisimmat lyhenteet ja osaavat käyttää niitä, joskin eräin varauksin. Eniten ongelmia aiheuttaa lyhenteiden taivuttaminen. 

Merkit, numerot ja lyhenteet

Raskaista lauseista kevyttä kuultavaa

Riitta Hyvärinen

Ääneen luettavaksi tarkoitettu teksti on omanlaisensa tekstilaji, jossa yleiset tekstin rakentumisen periaatteet eivät aina päde.

Rakenteet

Saitko kelvon selkäsaunan?

Heikki Hurtta

Kysymys: Sanomalehdessä kirjoitettiin: ”Kelvon kahden hengen huoneen saa [Lontoossa] keskustasta jo 50–100 punnalla.” Nykysuomen sanakirjan …

Kysyttyä

Sanoi hän

Riitta Hyvärinen

Kysymys: Milloin lainausta seuraavassa johtolauseessa voi käyttää niin sanottua käänteistä sanajärjestystä? Vastaus: Monelle on jäänyt …

Kysyttyä

Taiteilija ja tyttärensä

Riitta Eronen

Kysymys: Onko oikein käyttää sellaista (mm. lehtien kuvateksteissä yleistä)  rakennetta kuin ”Virtanen ja vaimonsa”, ”taiteilija …

Kysyttyä

Tutkijat seurasivat 18 000:ta tanskalaista

Sari Maamies

Kysymys: Kielikellon 2/2009 Etsi ja korjaa -palsta on herättänyt kysymyksen partitiivin päätteestä numeroilmauksissa. Esimerkkilause oli …

Kysyttyä

Uppolainausta tarvitaan

Esko Knaapila

Tekstipohjainen kirjoittaminen vaatii esimerkiksi lukiolaisen opinnoissa vaihtelevia  referoinnin keinoja. Ensinnäkin on osattava suora esitystapa johtolauseineen …

Keskustelua

Valtion keskushallinnon virastojen ja laitosten nimet ja lyhenteet

Matti Räsänen

Valtionhallinnon organisaatiot muuttuvat, ja siksi usein myös nimet ja lyhenteet vaihtuvat. Tässä esitetään valtion keskushallinnon keskeisten organisaatioiden nimet ja niiden lyhenteet syksyn 2009 tilanteen mukaisena.

Merkit, numerot ja lyhenteet

A. I. Virtanen ja välilyönti

Sari Maamies

Kysymys: Millaista kirjoituskäytäntöä suositellaan nimikirjaimien kirjoittamiseen: tarvitaanko kirjainten väliin välilyönti, entä piste? Vastaus: Jos henkilön …

Kysyttyä

Laitteesta puuttui lisävarusteet

Raija Moilanen

Kirjoitetussa asiasuomessa predikaatti noudattaa tavallisesti subjektin lukua. Eräät lausetyypit saavat kuitenkin kirjoittajan epäröimään verbin muodon valinnassa.

Yksikkö vai monikko