Oikeinkirjoitus ja kielioppi
Twitteritse ja Tampereitse
Sari Maamies
Kysymys: Kirjoitetaanko -itse-loppuiset sanat (kuten meritse, maitse) isolla vai pienellä alkukirjaimella, jos ne on muodostettu …
Kirjoitusasu ja ääntäminen
Keskinen ja keskeinen
Riitta Hyvärinen
Kysymys: Mitä eroa on keskisellä ja keskeisellä? Vastaus: Sanojen kirjoituasu eroaa vain yhdellä kirjaimella, ja …
Kysyttyä
Kielitoimiston ohjepankki
kieli- ja nimiohjeet yhdessä paikassa
Henna Leskelä, Suvi Syrjänen
Maiden vai maitten, joulu vai Joulu, Viro vai Eesti? Entä hyvänmakuinen vai hyvän makuinen, veden ja sähkön hinta vai hinnat? Näihin kysymyksiin saa vastauksen yhdestä osoitteesta, kun Kielitoimiston ohjepankki avataan alkuvuonna 2015.
Oikeinkirjoitus ja kielioppi
Miten ja mihin Kielitoimiston sanakirjaa käytetään?
Riina Klemettinen
Sanakirjasta tulee monelle mieleen kaksikielinen sanakirja, josta voi tarkistaa vieraskielisen sanan merkityksen tai etsiä vieraskielisen vastineen suomen sanalle. Mutta mitä hyötyä suomenkieliselle käyttäjälle on Kielitoimiston sanakirjasta, jossa sekä hakusanat että selitteet ovat suomea?
Sanakirjat ja sanastot
Rajattuja ongelmia puhutuilla sivuilla
Riitta Korhonen
Sellaisia ilmauksia kuin ”rajattu” ja ”määrätty” on joissain yhteyksissä kehotettu välttämään. Mistä on kyse?
Verbit
Sputnik ja muut niekat
Susanna Tavi
Runoniekka tarkoittaa runoilijaa, mutta mitä tarkoittaa Sputnik ja mitä yhteistä sillä on runoniekan kanssa?
Sanojen taustaa
Valaiseva että-sana
Jussi Pahikkala
Suomen että-sana on sekä kirjoitetussa että puhutussa kielessä tyypillisimmin alistuskonjunktio, joka aloittaa päälauseen jälkeisen sivulauseen. …
Rakenteet
Luvut ja tekstin hahmotettavuus
Laura Niemi
Tekstilaji ja tekstin tehtävä vaikuttavat siihen, onko luvut havainnollisempaa kirjoittaa numeroin vai kirjaimin.
Merkit, numerot ja lyhenteet
Etunimien taivutus: Sammon vai Sampon?
Lasse Hämäläinen
Sammon vai Sampon? Ebban vai Eban? Ilmarien vai Ilmareitten? Etunimien taivuttamiseen vaikuttaa ensisijaisesti niiden sanarakenne, mutta on myös poikkeuksia.
Taivutus ja johtaminen
Etupainoisia lauseita
Jussi Pahikkala
Yleisin suomenkielinen lausetyyppi on sellainen, jossa lauseen taipuva verbi, finiittiverbi, on toisena jäsenenä, esimerkiksi harmaa …
Rakenteet