Nimet
Vesien ja nimien äärellä
Sami Suviranta
Nimet, historia ja maantiede kietoutuvat yhteen vuoden 2024 kotiseutukirjaksi valitussa Kiuruveden järvikirjassa.
Julkaisuja

Identiteetin ilmaisemista ja vallankäyttöä Paikannimet amerikansuomalaisten kirjeissä
Hanna Virranpää
Pohjois-Amerikkaan muuttaneet siirtolaiset omaksuivat uuteen maahan asettuessaan siellä käytössä olleet englanninkieliset paikannimet. Näitä nimiä he käyttivät kirjeissä, joita lähettivät Suomeen sukulaisille. Mitä kirjeistä löytyvät paikannimet voivat kertoa kirjoittajista, entä historiasta ja vallasta?
Paikannimet

Pohjalaismaakunnat – iso vai pieni alkukirjain?
Elina Wihuri
Kysymys Mitä tarkoitetaan pohjalaismaakunnilla, ja voiko nimityksen kirjoittaa isolla alkukirjaimella? Vastaus Ilmauksella pohjalaismaakunnat on viitattu …
Paikannimet

Kaakonkulma
Kirsti Aapala, Petra Saarnisto
Kysymys Säätiedotuksissa meteorologit puhuvat usein kaakonkulmasta. Onko muita vastaavanlaisia kulmia? Entä onko kaakonkulma erisnimi, eli …
Paikannimet

Kukkivat paikannimet
Tiina Manni-Lindqvist
Kanervakylät sijaitsevat kangasmailla ja Kulleripellon kosteassa maassa kasvaa kulleroita. Millaisia ovat kasvin nimen sisältävät paikannimet ja mitä nimet kertovat kohteistaan? Nimen tausta ei aina ole se, miltä se pinnalta katsoen näyttää.
Paikannimet

Jokelankylästä Itikkaperälle
paikallissijan valinta kotimaisissa asutusnimissä
Elina Wihuri
Paikannimet taipuvat yleensä joko ulko- tai sisäpaikallissijassa: ollaan Apilistossa, tavataan Nihtiöllä. Nimen taivutustavasta saadaan parhaiten tietoa kysymällä paikkakunnan asukkailta. Vuosien mittaan taivutuksessa voi tapahtua myös muutoksia. Tässä kirjoituksessa tarkastellaan nimien paikallissijataivutuksessa tapahtunutta kehitystä.
Paikannimet

Vanhassakylässä vai Vanhakylässä
adjektiivialun taivutuksen muutoksia asutusnimissä
Tiina Manni-Lindqvist
Vuonna 2015 Kotimaisten kielten keskuksesta lähetettiin kuntiin kysely, jolla haluttiin saada ajantasaista tietoa Suomen asutusnimistä ja niiden taivutuksesta. Kesällä 2020 saatiin viimeiset muutokset ja lisäykset vietyä Asutusnimihakemisto-verkkojulkaisuun. Artikkelissa tarkastellaan, onko asutusnimien adjektiivialun taipumisessa havaittavissa muutoksia.
Paikannimet

Rantatie, Ahvenpisto ja Kissankäpälä Mistä aineksista suomenkielinen tiennimistö koostuu?
Elina Wihuri
Suomessa oli vuoden 2019 lopussa noin 139 400 erilaista suomen-, ruotsin- ja pohjoissaamenkielistä tiennimeä. Millaisia suomenkielisiä nimiä kunnissa on käytössä ja millaisia nimeämisperiaatteita niissä on noudatettu? Tien- ja kadunnimiä on hyvä tarkastella myös oikeinkirjoituksen ja toimivuuden näkökulmasta.
Rakennetun ympäristön nimet

Al-Holin leirin pakolaiset
Ulla Onkamo
Kysymys Kirjoitetaanko paikannimi Al-Hol vai al-Hol? Jos nimestä muodostetaan asukkaannimitys, onko se al-holilainen vai alholilainen? …
Asukkaiden ja kielten nimitykset
Slanginimet Hesa ja Stadi Suomi24-keskusteluissa
korpusonomastinen kurkistus
Terhi Ainiala, Jarmo Harri Jantunen
Nimet Hesa ja Stadi mielletään melko latautuneiksi, ja niihin liitetään paljon mielikuvia. Monilla on myös käsitys siitä, ketkä näitä nimiä käyttävät. Mutta millaisia ovat näihin slanginimiin liittyvät keskustelut todellisuudessa? Kurkistus Suomen suosituimmalle keskustelupalstalle paljastaa, mistä puhutaan silloin, kun Helsingistä puhutaan slanginimillä.
Tunteet ja asenteet