Siirry sisältöön

Kielimuodot

Miten Euroopan maissa parannetaan viranomaisten kielenkäyttöä?

Salli Kankaanpää

Useimmissa Euroopan maissa on tavoitteena, että viranomaiset viestivät tehokkaasti ja yhdenvertaisesti. Tuore kysely kertoo, että maat toimivat muun muassa termityön, selkeän kielen ja selkokielen sekä sukupuolineutraalin kielenkäytön edistämiseksi.

Virka- ja lakikieli

Etualalla siirrettävä wc, jonka ovessa sukupuolineutraalin vessan symboli. Taustalla ihmisiä, valaistu kuusi ja Tuomiokirkon kulma.

Päivä meni virkaillessa

Anna Ryödi

Yleiskielestä tuttua virka-sanaa käytetään murteissa tehtävän ja toimen mutta myös ajanvietteen merkityksessä – välillä jopa lorvimiseen tai viivyttelyyn asti.​​​​​​​

Murteet ja slangi

Kolme aaltoa, rokotus ja karanteeni
varhaisnykysuomen alkupuoliskon kehitys vuosina 1810–1845 julkaistun kirjallisuuden valossa

Petri Lauerma

Suomen kirjakielen kehitys eteni 1800-luvun alkupuolella vaiheittain aaltoina, kuten koronapandemia 2020-luvulla. Rokotuksia ja karanteenejakin varhaisnykysuomen kauteen sisältyy.

Vanha kirjakieli

Aukeama Jaakko Juteinin teoksesta Suomalainen, eli runo ahkeruudesta Suomessa.

”Eikähän se Matti aevan kampela ollu”
kampela murteissa

Hanna Liimatainen

Murteissa kampelaksi on vanhastaan voitu luonnehtia niin rekeä kuin hiihtäjääkin. Kuten voi arvata, ei tällaisissa tapauksissa kyse ole kalan nimityksestä. Millaisia merkityksiä kampela-sanalla siis on suomen murteissa? ​​​​​​​

Murteet ja slangi

Tuttuus kalenterin lukijan apuna
suomalaiset almanakat 1700-luvulla

Tanja Toropainen

Almanakka on tuhti tietopaketti, jota suomalaiset ovat lukeneet yli 300 vuoden ajan. Se sisältää runsaan määrän tietoa, joka on saatu mahdutettua pieneen tilaan käyttämällä kirjoitetun kielen ohella visuaalisia elementtejä ja sommittelemalla sisältö huolellisesti. Onko näin ollut aina? Millainen näkymä lukijalle avautui kalenterin sivuilta 1700-luvulla?

Vanha kirjakieli

Piiparista pillipiipariin

Elina Heikkilä

Kysymys Tehdessäni sukututkimusta olen törmännyt sanaan pillipiipari 1700-lukua koskevassa aineistossa. Onko sanaa silloin käytetty yleisesti …

Sanojen taustaa

Muistetaan muikkuja

Kirsti Aapala

Muikku on tärkeä ja arvostettu ruokakala, jolle on aikojen kuluessa kehittynyt useita eri nimityksiä. Järvien ja meren lisäksi muikeita muikkuja voi löytää myös kuivalta maalta.

Murteet ja slangi

Iha, Lempi ja Ihalempi
esikristilliset itämerensuomalaiset henkilönnimet

Jaakko Raunamaa

Esikristilliset henkilönnimet kertovat muinaisista uskomuksista ja maailmankuvasta. Samalla ne tuovat lisävalaistusta itämerensuomalaisten kansojen historiaan.

Henkilönnimet

Uudistettu selkokielen mittari arvioi tekstin selkokielisyyttä

Henna Kara

Selkokeskus on julkaissut selkokielen mittarista uudistetun version. Selkokielen mittari 2.0 on selkokielen asiantuntijoille ja kielentutkijoille kehitetty apuväline, jolla voi arvioida, vastaavatko teksti ja sen ulkoasu selkokielen kriteerejä. Mittari soveltuu parhaiten tietotekstien, kuten esitteiden, oppaiden ja viranomaisten verkkotekstien, tarkasteluun. ​​​​​​​

Julkaisuja

Kirjasuomen äidit hellan ja koulun välissä

Petri Lauerma

Suomen kirjakielen historiassa oli pitkään vain miehiä. Vanhan kirjasuomen kaudelta on vaikea löytää naispuolisia kirjoittajia. Naiset alkavat näkyä kirjojen tekijöinä vasta suurimman osan 1800-luvusta käsittävän varhaisnykysuomen kauden viimeisinä vuosikymmeninä. Keitä olivat nämä kirjoittajat, suomentajat ja tietokirjailijat, joita voidaan kutsua kirjasuomen äideiksi?

Yleiskieli ja puhekieli