Kielimuodot
Kuka keksi sisäolennon?
Riitta Hyvärinen, Petri Lauerma
Kysymys: Ovatko sisäolento, ulkotulento ja muut sijamuotojen suomenkieliset nimet Elias Lönnrotin keksimiä? Vastaus: Ulkotulennolla ja …
Kysyttyä
Nauhoitearkisto 50-vuotias
Heidi Partanen
Suomen kielen nauhoitearkisto juhlisti merkkivuottaan tieteellisellä seminaarilla 17.4.2009 Helsingissä. Nykyisin Kotimaisten kielten tutkimuskeskukseen kuuluvan Suomen …
Murteet ja slangi
Perusteellinen opas lainlaatijoille
Matti Räsänen
Professori Matti Niemivuo on kirjoittanut tähdellisen kirjan lain laatimisen muodoista. Kirja pyrkii vastaamaan siihen, millaisia …
Julkaisuja
Ruoasta ja elintarvikepakkauksista selkokielellä
Leealaura Leskelä
Ruoka on monelle intohimo, mutta ruoan turvallinen käsittely ei aina ole niin helppoa. Perusasiat ruokahygieniasta …
Selkeä kieli ja selkokieli
Virkakieli Meksikon
Aino Piehl
Virkakielen ymmärrettävyys herättää keskustelua, olipa kieli tai kielialue mikä hyvänsä. Kiinnostus on kuitenkin vaihdellut aikojen kuluessa heiluriliikkeen tavoin. Euroopassa heiluri oli vahvasti matkalla ylös 1970-luvulla, Latinalaisessa Amerikassa suunta sinne on nyt.
Virka- ja lakikieli
Ensikielenä ”muu”
maahanmuuttajataustaisten koululaisten suomi
Mia Halonen
Suomessa puhutaan ensikielenä monia maahanmuuttajien kieliä. Suomi on usein maahanmuuttajalasten toinen, kolmas tai neljäskin kieli. Kuinka se sujuu heiltä alakoulun loppusuoralla? Miten sitä arvioidaan? Palasin kouluun katsomaan.
Kielen opetus ja oppiminen
Kertomuksia lapsista ja lasten määristä
Virastojen toimintakertomusten muutoksia
Essi Lehtinen
Vanhoista sosiaali- ja terveystoimen toimintakertomuksista voi löytää mielenkiintoista virkakieltä, jossa toimijoina ovat ihmiset. Siinä, missä ennen kerrottiin ”köyhistä ja orvoista lapsista”, kerrotaan nykyisin ”huostassa olevien lasten kokonaismäärästä”.
Virka- ja lakikieli
Kohtalo lusikassa
Pauliina Peltokorpi
Nykykielessä kohtalo on sanakirjan mukaan ’se mikä väistämättä tapahtuu jollekulle, hänen osansa’. Kohtalon voi sanonnan mukaan ”ottaa omiin käsiinsä” eli voi vaikuttaa siihen, mitä tapahtuu, mutta lusikkaan ei nykykielen kohtalo mahdu.
Murteet ja slangi
Maakravun murheenkryyni
Heikki Hurtta
Suomen murteiden sanakirjan toimittajan aineslähteenä on Suomen murteiden sana-arkisto, jonne kootut murresanatiedot ovat sanakirjantoimittajan työn perusta. Sanakirjan artikkelissa esitetään sanan merkitykset, käyttötavat ja murreasut. Ennen kuin sana-artikkeli on valmis, on ratkaistava monta kysymystä. Esimerkkinä ovat kr-alkuiset sanat.
Murteet ja slangi
Miehen tie
Matti Vilppula
Kielikellon edellisessä numerossa pohdittiin mm. sitä, voidaanko mies-loppuisia ammattinimikkeitä pitää sukupuolineutraaleina. Näkökulma oli nykykielessä. Vähemmälle …
Sanojen taustaa