Kielimuodot
Maallista, ajallista, inhimillistä
Monikäyttöiset llinen-johdokset Agricolasta nykypäivään
Aila Mielikäinen
Adjektiivinjohdin -llinen on ollut sanansepittäjien suosiossa koko kirjasuomen historian ajan. Sen avulla on muodostettu uusia sanoja kulloisenkin kielenkäytön tarpeisiin. Kielikellossa 3/2009 tarkasteltiin nykykielen llinen-johdoksia. Tässä kirjoituksessa luodaan katsaus niiden historiaan.
Taivutus ja johtaminen
Pitkä juna hevosia
Heikki Hurtta
Tällä palstalla esitellään sellaisia murteiden ja nimistön ilmiöitä, jotka asettuvat melko tarkkarajaisille alueille Suomen murrekartalla. Levikkikartat ovat syntyneet Suomen murteiden sanakirjan toimitustyössä.
Murteet ja slangi
Pohjois-Savosta pääkaupunkiseudulle
muuttajan kieli suurennuslasin alla
Anu Rouhikoski
Paikkakunnalta toiselle muuttava sopeutuu uuteen asuinympäristöön ja sen tapoihin mutta usein myös uuteen puhumisen tapaan. Vanhan ja uuden asuinpaikan murteen sekä yleiskielen piirteiden yhdistelmistä syntyy monia mahdollisuuksia tarjoava tilanteittain vaihteleva kielenkäytön kirjo.
Kielen vaihtelu
Päiväkotien kirjoitustyöt: mitä, miten, milloin?
Saija Pyhäniemi
Päiväkotien perustyötä on lasten hoito ja kasvatus, mutta osa työpäivästä kuluu myös kirjoittamiseen. Mitä ja kuinka paljon päiväkodeissa kirjoitetaan?
Kieli ja työelämä
Selkeän kielen edistäjät koolla
Laura Murto-Lindén
Maailmanlaajuinen mutta tiivishenkinen selkeän kielen järjestö PLAIN kokoontui Sydneyssä Australiassa 15.–17.10.2009. PLAIN eli Plain Language …
Selkeä kieli ja selkokieli
Aatami ja emäntänsä – Adam ia henen Emendens
Silva Kiuru
Kiitos Kielikellon numerosta 3. Tässä vähän täydennystä lehden Kysyttyä-palstalla (s. 36) julkaistuun omistusliitteen käyttöä koskevaan …
Vanha kirjakieli
Että ja letkeät lainat
Suoraa, epäsuoraa ja rennon väljää puheen raportointia
Riitta Korhonen
Kysyitkö, että mitä vikaa tässä tekstissä oikein on? – Suoran ja epäsuoran lainauksen rajamaastossa kulkeminen ei ole aivan helppoa.
Numeraalit, adverbit ja partikkelit
Euroopan parlamentin ryhmien nimet ja lyhenteet
Aino Piehl
Euroopan parlamentin ryhmien nimistä on käytössä sekä omakielisiä että kansainvälisiä lyhenteitä. Eri kielten käytännöt vaihtelevat, ja myös parlamentin asiakirjojen ja tiedotusmateriaalin käytännöt eroavat jossain määrin toisistaan.
Virka- ja lakikieli
Kohti parempaa säädöskieltä
Salli Kankaanpää, Aino Piehl, Matti Räsänen
Lakikielen ymmärrettävyys on ollut julkisen keskustelun aiheena jo pitkään. Parhaiten lakien kuten muidenkin tekstien kieleen voi vaikuttaa, kun kielenhuollon näkemykset otetaan huomioon jo tekstin valmisteluvaiheessa.
Virka- ja lakikieli
Kotihoidon teksteillä monta tehtävää
Kati Karvinen
Kotihoito on kunnallista perushoivan ja -hoidon työtä, jonka avulla moni vanhus ja pitkäaikaissairas pystyy elämään kotonaan toimintakyvyn heiketessäkin. Tärkeä osa kotihoidon työtä on asiakaskäynneistä kirjoittaminen. Millaista on tekstien kieli?
Virka- ja lakikieli