Kielimuodot
Säädökset syyniin
Vesa Heikkinen
Elämämme oikeudellistuu. Yhä uusia asioita tuodaan oikeudellisen sääntelyn piiriin ja yhä uusille ongelmille haetaan oikeudellisia ratkaisuja. Mutta ymmärrämmekö me säädöksiämme? Tätä selvitetään nyt Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kolmivuotisessa hankkeessa.
Virka- ja lakikieli
Työtä viranomaiskielen selkeyttämiseksi Saksassa
Aino Piehl, Eivor Sommardahl
Saksassakin virkakielenhuoltajien tavoitteena on viranomaiskielen selkeyttäminen. Oikeusministeriössä lainvalmistelijat saavat apua kirjoitustyössä kieliasiantuntijoilta, ja Bochumin yliopistossa sekä tutkitaan viranomaistekstejä että tehdään käytännön työtä niiden parantamiseksi.
Virka- ja lakikieli
Fimeasta Stroke Unitiin
julkisten palvelujen nimet
Sirkka Paikkala
Viranomaisten nimet ovat viime vuosina muuttuneet nopeaan tahtiin. Yritysnimien mallin mukaan pyritään nyt ”dynaamisuuteen” ja ”nykyaikaisuuteen” käyttämällä englantia tai jonkinlaista sekakieltä. Tavaksi ovat tulleet myös vaikeaselkoiset lyhenteet.
Hallinnon nimet
Huilaa sinä, minä levähdän
Kirsti Aapala
Tällä palstalla esitellään sellaisia murteiden ja nimistön ilmiöitä, jotka asettuvat melko tarkkarajaisille alueille Suomen murrekartalla. Levikkikartat ovat syntyneet Suomen murteiden sanakirjan toimitustyössä.
Murteet ja slangi
Kotimaisten kielten tutkimuskeskus vaatii: Virkakielen parantaminen seuraavaan hallitusohjelmaan
Vuonna 2004 voimaan tulleeseen hallintolakiin sisältyy hyvän kielenkäytön vaatimus. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus vaatii, että se on vihdoin vietävä myös käytäntöön. Virkakielen selkeyttäminen on saatava poliittisen päätöksenteon asiaksi.
Yleiskieli ja puhekieli
Kuka kehtaa mitäkin
Pauliina Peltokorpi
Tällä palstalla esitellään sellaisia murteiden ja nimistön ilmiöitä, jotka asettuvat melko tarkkarajaisille alueille Suomen murrekartalla. Levikkikartat ovat syntyneet Suomen murteiden sanakirjan toimitustyössä.
Murteet ja slangi
Kyllä käärmekin masentuu
Pauliina Peltokorpi
Kun vihtiläinen löi käärmettä kepillä, hän totesi, että kyllä pahus masennui. Millainen on masentunut käärme?
Murteet ja slangi
Maallista, ajallista, inhimillistä
Monikäyttöiset llinen-johdokset Agricolasta nykypäivään
Aila Mielikäinen
Adjektiivinjohdin -llinen on ollut sanansepittäjien suosiossa koko kirjasuomen historian ajan. Sen avulla on muodostettu uusia sanoja kulloisenkin kielenkäytön tarpeisiin. Kielikellossa 3/2009 tarkasteltiin nykykielen llinen-johdoksia. Tässä kirjoituksessa luodaan katsaus niiden historiaan.
Taivutus ja johtaminen
Pitkä juna hevosia
Heikki Hurtta
Tällä palstalla esitellään sellaisia murteiden ja nimistön ilmiöitä, jotka asettuvat melko tarkkarajaisille alueille Suomen murrekartalla. Levikkikartat ovat syntyneet Suomen murteiden sanakirjan toimitustyössä.
Murteet ja slangi
Pohjois-Savosta pääkaupunkiseudulle
muuttajan kieli suurennuslasin alla
Anu Rouhikoski
Paikkakunnalta toiselle muuttava sopeutuu uuteen asuinympäristöön ja sen tapoihin mutta usein myös uuteen puhumisen tapaan. Vanhan ja uuden asuinpaikan murteen sekä yleiskielen piirteiden yhdistelmistä syntyy monia mahdollisuuksia tarjoava tilanteittain vaihteleva kielenkäytön kirjo.
Kielen vaihtelu