Kielimuodot
Mikä virkakielikoulutuksessa kiikastaa
Katariina Iisa, Aino Piehl
Viime vuosina on viranomaisten kielenkäytön kohentaminen ollut yksi kielenhuollon päätehtäviä. Jo ennen kuin valtioneuvosto kymmenen vuotta sitten antoi virkakielipäätöksen (497/82), oli kielitoimisto järjestänyt kielenkäytön koulutusta sellaisissa virastoissa, joissa viranhaltijat olivat itse kiinnostuneita ammattitaitonsa tämän puolen parantamisesta. Valtioneuvoston annettua viranomaisten kielenkäytön parantamiseen velvoittavan päätöksen 23.6.1982 kielenkäyttökoulutuksen kysyntä kasvoi suuresti. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus on päätöksen mukaan kielen asiantuntija kielenkäytön kehittämisessä, ja se on järjestänyt julkishallinnon virkamiehille suomen ja ruotsin kielenkäyttökoulutusta, kielitoimisto suomen kielen koulutusta vuosittain viitisensataa tuntia. Seuraavassa kielitoimiston kouluttajat Katariina I i s a ja Aino P i e h l esittävät ajatuksia, jotka heidän mielestään pitäisi ottaa virkakielikoulutuksessa huomioon.
Virka- ja lakikieli
Selkeytyikö virkakieli?
Esko Koivusalo
Valtioneuvosto asetti 18. lokakuuta 1979 komitean, joka tehtäväksi annettiin ”laatia ehdotukset siitä, miten säädösten sekä kansalaisille annettavien viranomaisten päätösten ja muiden tekstien ymmärrettävyyttä voidaan parantaa”. Komitean puheenjohtajaksi kutsuttiin lainsäädäntöneuvos Paavo Nikula. Komiteaan kuului kielitoimiston silloinen toimistopäällikkö Esko Koivusalo, joka jo enen komitean asettamista oli pohjustanut sen työtä pitämälllä koulutustilaisuuksia monissa hallinnon ja oikeudenkäytön laitoksissa. Sitten kun valtioneuvosto oli 23.6.1982 antanut päätöksen toimenpiteistä valtion viranomaisten kielenkäytön parantamiseksi, Koivusalo johti kielitoimiston työtä valtion viranomaisten kielenkäytön kehittämisessä. Seuraavassa – nyt jo Kordelinin säätiön asiamieheksi siirtynyt – Esko Koivusalo esittää kokemuksiaan tästä työstä. Tämä Kielikellon numero on kokonaisuudessaan omistettu virkakielen huollolle.
Virka- ja lakikieli
Tekijät ja asioiden suhteet virkakielessä
Liisa Huovinen-Nyberg
Perinteisesti virkakielen päätavoitteina on pidetty asiallisuutta, täsmällisyyttä ja kielellistä moitteettomuutta. Usein viranomaisteksteissä myös vältetään liiallista ehdottomuutta ja jossain määrin pyöristetään sanontaa. Samoin liikaa persoonallisuutta yritetään kaihtaa. Virkakielen huoltaja Liisa Huovinen- Nyberg tarkastelee kahta nykyvirkakielelle tyypillistä piirrettä: passiivimuotoa ja nominaalistamista. Ne piilottavat usein vastuunottajan persoonan ja häivyttävät asioiden väliset riippuvuussuhteet.
Virka- ja lakikieli
Virkakielen osalta
Aino Piehl
Asiateksteissä välähtävät tiheään pienet sanat, jotka käytöltään muistuttavat postpositioita, esimerkiksi osalta, kannalta, kohdalla, ohella, puitteissa. …
Virka- ja lakikieli
Kriisitilanteen tiedotuksen kieliongelmat
Esko Koivusalo
Kun Tšernobylin kaupungissa Neuvostoliitossa sattui 26.4.1986 ydinvoimalaonnettomuus, ydinsaastetta kulkeutui laajalle alueelle ja laskeutui mm. Suomeen. …
Tekstit, tekstilajit ja tyyli
Selkeytyykö viranomaisten kieli?
Esko Koivusalo
Virkakielikomitean mietintö ”Kieli ja virkakoneisto” on nyt ollut kirjamarkkinoilla kolme vuotta. Teos ei ole menettänyt ajankohtaisuuttaan. Sitä tutkitaan hallinnon kielenkäytön kursseilla, ja valistunut lehtiväki lainailee sen ajatuksia artikkeleihinsa, joissa moititaan byrokratian kielen koukeroisuutta.
Virka- ja lakikieli
Virkakieli ja oikeusturva
Kai Korte
”Kansalaisten on vaikea käyttää oikeuksiaan ja täyttää lainsäädännön heille asettamia velvollisuuksia, jos säädösten sekä viranomaisten päätösten ja asiakirjojen kieli on vaikeaselkoista.” Niin lausuu valtioneuvosto päätöksessään (497/82), jolla pyritään parantamaan viranomaisten kielenkäyttöä. Oikeuskansleri Kai Korte tarkasteli säädösten ja päätösten kieltä oikeusturvan kannalta ”Kieli ja virkakoneisto” -teemapäivänä (30.10.1982), jossa valtioneuvoston virkakielipäätöstä valaistiin eri näkökulmista. Oikeuskansleri on toisessa yhteydessä tähdentänyt, että ihmisten jokapäiväiseen elämään liittyvät säädökset olisi saatettava – tarvittaessa selityksin varustettuna – kaikkien kansalaisten ulottuville. Seuraavassa oikeuskansleri Kai Kortteen esitelmä kokonaisuudessaan. Väliotsikot ovat Kielikellon toimituksen.
Virka- ja lakikieli
Keskiasteen kanttori
Esko Koivusalo
Lehti-ilmoituksen mukaan Mikkelin hiippakunnalta sai hakea 30.6.1982 mennessä Kiteen seurakunnan ”keskiasteen kanttorin virkaa”. Eikä tämä …
Erikoisalojen sanat
Kieli ja virkakoneisto
Kaarina Suonio
Kulttuuri- ja tiedeministeri Kaarina Suonio otti kantaa hallinnon kielen ajankohtaisiin ongelmiin avatessaan ”Kieli ja virkakoneisto” -teemapäivän 30.10.1982. Tilaisuuden järjestivät Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, Nykysuomen seura ja Helsingin Sanomat. Seuraavassa ministeri Suonion puhe kokonaisuudessaan.
Virka- ja lakikieli
Valtioneuvoston päätös viranomaisten kielenkäytön parantamisesta
Marja Lehtinen
Viranomaisten kielenkäytön kohentaminen on viime vuosina ollut yksi kielenhuollon päätehtäviä. Myös viranomaiset itse ovat halunneet …
Virka- ja lakikieli