Kielimuodot
Vauva katselee kännyjään
Riikka Tervonen
Känny merkitsee lasten- ja hoivakielessä kättä. Muita murremuotoja ovat kännä, kännö ja känni.
Murteet ja slangi

Virkakieltä ja verkkoviestintää
Maahanmuuttajat kuntien verkkosivuilla
Elli-Noora Virkkunen
Miten maahanmuuttajista puhutaan ja miten heitä puhutellaan kuntien verkkoviestinnässä? Merkityksettömiltäkin vaikuttavat kielenpiirteet voivat kertoa verkkotekstien suhteesta lukijoihin – ja kuntien suhtautumisesta maahanmuuttajiin.
Tekstit, tekstilajit ja tyyli
Autonomian ajan alkupuolen säädössuomentajat
Petri Lauerma
Kielikellossa 3/2014 esiteltiin Ruotsin vallan ajan säädössuomentajien työtä (ks. Lue myös). Se jatkui uusin voimin ja uusissa puitteissa Suomen siirryttyä Venäjän keisarikunnan alaisuuteen.
Vanha kirjakieli
Enemp tiijjät kum meillä käyt
me murteissa
Minna Salonen
Tavallisella sanalla ”me” on murteissa monia muotoja, ja joskus nykypuhuja voi joutua miettimään sen merkitystäkin kahteen kertaan.
Murteet ja slangi

Kieli- ja viestintätaito on osa ammattitaitoa
Tarja Ahopelto, Ilona Tanskanen, Tuija Tolonen-Kytölä
Ammattikorkeakoulujen suomen kielen ja viestinnän opintojen merkityksestä ollaan yhtä mieltä ainakin julkilausumissa: kieli- ja viestintäosaamista tarvitaan. Opetuksen määrä sen sijaan vaihtelee suuresti, mikä johtaa kysymään, saavatko kaikki opiskelijat opinnoissaan työelämässä tarvittavan suomen kielen ja viestinnän taidon.
Kielen opetus ja oppiminen
Lisää Vanhan kirjasuomen sanakirjaa verkkoon
Pirkko Kuutti
Vanhan kirjasuomen sanakirja (VKS) täydentyi marraskuussa 2015. Nyt verkossa on julkaistuna aakkosväli laadata−oikeinuskovainen, yhteensä runsaat …
Vanha kirjakieli
Onnistumistarinat kierrättävät hyviä kokemuksia
Aino Piehl
Virkakielikampanjassa pyydettiin virastoja ja kuntia kertomaan onnistumistarinoita virkakielen parantamisesta. Parhaat onnistumistarinat palkittiin selkeän kielen päivänä 13.10.2015.
Virka- ja lakikieli

Selkokieltä tarvitaan, materiaalia vähän
Ari Sainio
Enemmistö Suomen kunnista on sitä mieltä, että omassa kunnassa on tarvetta selkokieliselle tiedotusmateriaalille. Silti vain pieni osa kunnista on tuottanut sitä. Tämä selvisi Selkokeskuksen ja Suomen Kuntaliiton tekemästä kyselystä.
Selkeä kieli ja selkokieli
Uusia artikkeleita Suomen murteiden sanakirjaan
Tarja Korhonen
Suomen murteiden sanakirjaan on lisätty aakkosväli kö–lasiäijä. Uuden jakson myötä verkossa on nyt noin 80 …
Sanakirjat ja sanastot
Virkakielenhuolto Puolassa
Joanna Rydzewska-Siemiątkowska
Suomessa virkakieltä pidetään usein vaikeatajuisena, ja samanlainen mielikuva virkakielestä vallitsee myös Puolassa. Viranomaisia moititaan mm. siitä, että he eivät ota tarpeeksi huomioon lukijoita.
Virka- ja lakikieli
