Siirry sisältöön

Kielimuodot

Vauva katselee kännyjään

Riikka Tervonen

Känny merkitsee lasten- ja hoivakielessä kättä. Muita murremuotoja ovat kännä, kännö ja känni.

Murteet ja slangi

Virkakieltä ja verkkoviestintää
Maahanmuuttajat kuntien verkkosivuilla

Elli-Noora Virkkunen

Miten maahanmuuttajista puhutaan ja miten heitä puhutellaan kuntien verkkoviestinnässä? Merkityksettömiltäkin vaikuttavat kielenpiirteet voivat kertoa verkkotekstien suhteesta lukijoihin – ja kuntien suhtautumisesta maahanmuuttajiin.

Tekstit, tekstilajit ja tyyli

Autonomian ajan alkupuolen säädössuomentajat

Petri Lauerma

Kielikellossa 3/2014 esiteltiin Ruotsin vallan ajan säädössuomentajien työtä (ks. Lue myös). Se jatkui uusin voimin ja uusissa puitteissa Suomen siirryttyä Venäjän keisarikunnan alaisuuteen.

Vanha kirjakieli

Enemp tiijjät kum meillä käyt
me murteissa

Minna Salonen

Tavallisella sanalla ”me” on murteissa monia muotoja, ja joskus nykypuhuja voi joutua miettimään sen merkitystäkin kahteen kertaan.

Murteet ja slangi

Kieli- ja viestintätaito on osa ammattitaitoa

Tarja Ahopelto, Ilona Tanskanen, Tuija Tolonen-Kytölä

Ammattikorkeakoulujen suomen kielen ja viestinnän opintojen merkityksestä ollaan yhtä mieltä ainakin julkilausumissa: kieli- ja viestintäosaamista tarvitaan. Opetuksen määrä sen sijaan vaihtelee suuresti, mikä johtaa kysymään, saavatko kaikki opiskelijat opinnoissaan työelämässä tarvittavan suomen kielen ja viestinnän taidon.

Kielen opetus ja oppiminen

Lisää Vanhan kirjasuomen sanakirjaa verkkoon

Pirkko Kuutti

Vanhan kirjasuomen sanakirja (VKS) täydentyi marraskuussa 2015. Nyt verkossa on julkaistuna aakkosväli laadata−oikeinuskovainen, yhteensä runsaat …

Vanha kirjakieli

Onnistumistarinat kierrättävät hyviä kokemuksia

Aino Piehl

Virkakielikampanjassa pyydettiin virastoja ja kuntia kertomaan onnistumistarinoita virkakielen parantamisesta. Parhaat onnistumistarinat palkittiin selkeän kielen päivänä 13.10.2015.

Virka- ja lakikieli

Selkokieltä tarvitaan, materiaalia vähän

Ari Sainio

Enemmistö Suomen kunnista on sitä mieltä, että omassa kunnassa on tarvetta selkokieliselle tiedotusmateriaalille. Silti vain pieni osa kunnista on tuottanut sitä. Tämä selvisi Selkokeskuksen ja Suomen Kuntaliiton tekemästä kyselystä.

Selkeä kieli ja selkokieli

Uusia artikkeleita Suomen murteiden sanakirjaan

Tarja Korhonen

Suomen murteiden sanakirjaan on lisätty aakkosväli kö–lasiäijä. Uuden jakson myötä verkossa on nyt noin 80 …

Sanakirjat ja sanastot

Virkakielenhuolto Puolassa

Joanna Rydzewska-Siemiątkowska

Suomessa virkakieltä pidetään usein vaikeatajuisena, ja samanlainen mielikuva virkakielestä vallitsee myös Puolassa. Viranomaisia moititaan mm. siitä, että he eivät ota tarpeeksi huomioon lukijoita.

Virka- ja lakikieli