Siirry sisältöön

Kielimuodot

EU-vaalit, eurovaalit vai jotain muuta?

Henna Makkonen-Craig

Kysymys Euroopan parlamentin vaalit järjestetään kesäkuussa 2024. Vaaleista näkee käytettävän myös nimityksiä EU-vaalit, eurovaalit ja …

Sananvalinta

Euroopan parlamentin edustajia koolla Brysselissä huhtikuussa 2024. Salissa on äänestys meneillään, minkä takia osa kuvan henkilöistä viittaa.

Espanjassa virkakielitalkoissa on mukana myös tekoäly

Frida Ahonen

Miten tekoälyä käytetään virkakielen selkeyttämisessä? Voiko kone tuottaa selkeäkielistä tekstiä itse? Espanjalainen kirjoitusavustaja Artext antaa esimakua siitä, millaista virkakielenhuolto voi tulevaisuudessa olla.

Selkeä kieli ja selkokieli

Tummansininen tausta, jossa on alhaalla keltaisia laatikoita ja vasemmassa ylänurkassa kuvataan vielä tummemmalla sinisellä jonkinlaista verkostoa. Oikealla on samantyyppinen verkosto, mutta valkoinen ja aivojen muotoinen.

Yritysvastuu ja sopimukset: kieliteoista käytäntöön
kieliteoista käytäntöön

Helena Haapio, Anne Ketola

Sopimukset ovat keskeisessä roolissa vastuullisessa yritystoiminnassa. Usein ne kuitenkin laaditaan niin hankalalla kielellä, että vastuullisuustavoitteet eivät toteudu. Selkeään viestintään sitoutuminen on yritykseltä vastuullisuusteko.

Kieli ja työelämä

Pöydällä papereita, joissa oleva teksti näkyy epätarkasti. Paperien päällä silmälasit.

Monikielisyydessä kiinni
eurosuomen taival Euroopan unionissa

Inkaliisa Vihonen

Kun Suomi liittyi Euroopan unioniin, alkoi mittakaavaltaan valtava työ lainsäädännön kääntämiseksi suomen kielelle. Säädöskielen vanhat perinteet ja koukeroiset rakenteet tuottivat hankaluuksia, mutta vuosien mittaan tekstit ovat hioutuneet ja kääntäjien apuneuvot kehittyneet. Lähes alusta lähtien EU-suomen kehittäjien apuna on ollut myös EU-kielenhuoltaja.

Virka- ja lakikieli

Säädöskieli – mahdotonta ymmärtää?

Eeva Attila

Lainsäädäntö muodostaa yhteiskunnan toiminnan perustan, ja lait ovat kokonaisuudessaan kieltä. Siksi ei ole yhdentekevää, miten ne on kirjoitettu. Säädöskielestä kannattaakin olla kiinnostunut. ​​​​​​​

Virka- ja lakikieli

Neljännesvuosisata EU-kielenhuoltoa

Erkka Vuorinen, Kaija Rinta

Kotimaisten kielten keskuksen EU-kielenhuoltaja aloitti tehtävässään vuonna 1998 ja on siitä lähtien levittänyt hyvän virkakielen sanomaa EU-kääntäjille ja -tulkeille. EU:n tekstinlaadinnan tiukoissa raameissakin opastusta on kuunneltu tarkalla korvalla, ja EU:n suomen kielen yksiköt toivovat kielenhuoltosuhteelle jatkoa.

Virka- ja lakikieli

Miten Euroopan maissa parannetaan viranomaisten kielenkäyttöä?

Salli Kankaanpää

Useimmissa Euroopan maissa on tavoitteena, että viranomaiset viestivät tehokkaasti ja yhdenvertaisesti. Tuore kysely kertoo, että maat toimivat muun muassa termityön, selkeän kielen ja selkokielen sekä sukupuolineutraalin kielenkäytön edistämiseksi.

Virka- ja lakikieli

Etualalla siirrettävä wc, jonka ovessa sukupuolineutraalin vessan symboli. Taustalla ihmisiä, valaistu kuusi ja Tuomiokirkon kulma.

Sanojen merkitys syntyy tekstilajista

Elisa Kotiniemi

Käytämme jokapäiväisessä kielessä usein sellaisia suurpiirteisiä ilmauksia kuin ”joustava” ja ”yleensä”. Voiko tällaisia sanoja käyttää laki- ja virkakielessä samalla tavoin kuin kahvipöydässä?

Virka- ja lakikieli

Asiallinen, selkeä ja ymmärrettävä kieli palvelee myös tasa-arvoa

Ulla Tiililä

Hallintolain 9. pykälä edellyttää viranomaisten kielenkäytöltä asiallisuutta, selkeyttä ja ymmärrettävyyttä. Miltä sukupuolitietoinen ja erityisesti sukupuolineutraali kieli näyttää hallintolain vaatimusten näkökulmasta? Sukupuolittunut ja seksistinen kieli on laaja ja monitahoinen ilmiö. Tässä kirjoituksessa katse rajataan pääosin mies-loppuisiin ammattinimikkeisiin.

Virka- ja lakikieli

Virkakieli koettelee lukijaa

Riitta Suominen

Vaikea virkateksti harmittaa kuntalaisia ja kuormittaa kunnan henkilöstöä. Väitöstutkimuksessani lähestyin virkatekstiä lukijan käyttökokemuksen kannalta.

Virka- ja lakikieli