Kieli yhteiskunnassa
Puhutaanko eurokodeissa eurokodeista?
Martti Tiula
Suomen liittyminen Euroopan talousalueeseen toi muiden mukana velvoitteen ottaa käyttöön rakenteellisen lujuuden suunnittelunormit, jotka yleisesti …
Keskustelua
Saako lyhyesti ihmetellä
M. A. Numminen, Paavo Pulkkinen
Kielikellon numerossa 2/95 oli Paavo Pulkkisen mielenkiintoinen ja hauska artikkeli sanojen viime, viimeinen ja viimeisin …
Keskustelua
samastaa, samastua ja samaistaa, samaistua
Anneli Räikkälä
Perussanakirjan toimitus oli kysynyt lautakunnan kantaa muotojen samastaa ja samastua sekä samaistaa ja samaistua hyväksyttävyydestä. …
Suomen kielen lautakunta
Silmänkääntöä
Erkki Lyytikäinen
Runsas vuosi sitten ilmestyneessä kirjassaan Hetkisen pituus Olli Nuutinen nostaa esiin mielenkiintoisen kysymyksen, jota ei …
Keskustelua
suomi toisena kielenä ja suomi vieraana kielenä
Anneli Räikkälä
Vieraskielisten suomen kielen opetuksessa on käytetty termejä suomi toisena kielenä ja suomi vieraana kielenä. Kahden …
Suomen kielen lautakunta
syntetisoida ja syntesoida
Anneli Räikkälä
Suomen kielen perussanakirjan toimitus oli tiedustellut, olisiko syytä hyväksyä verbinmuoto syntesoida tähän asti lähes yksinomaisen …
Suomen kielen lautakunta
Ulkomaisten rakennusten nimistä
Paula Ehrnebo
Saara Welin kirjoitti Kielikellossa 4/1994 hyvin seikkaperäisesti ja valaisevasti ulkomaisten rakennusten nimistä suomenkielisessä tekstissä. Periaatteiden …
Keskustelua
Vielä b, g, d
Teuvo H. Huotari
Suomen kielelle vieraat äänteet b, g ja d esiintyvät hauskasti sanassa brigadi, ja sen vastine …
Keskustelua
viive
Anneli Räikkälä
Perussanakirjan toimitus oli pohtinut, miten sanan viive taivutus olisi kuvattava sanakirjassa. Toimitus oli pitänyt parhaana …
Suomen kielen lautakunta
Eräiden alkuaineiden suomenkielisistä nimistä
Risto Piispanen
Alkuaineiden suomenkieliset nimet ovat tulleet ajankohtaisiksi puheenaiheiksi sen jälkeen, kun Tekniikan Sanastokeskus ry äskettäin julkaisi …
Keskustelua