Kieli yhteiskunnassa
Monimedia
Ilmari Pietarinen
Luin kiinnostuneena Kielikellosta 2/96 Harri Mantilan jutun mediasta. ATK-sanakirjaa tehdessämme sivusimme samaa aihetta. (ATK-sanakirja on …
Erikoisalojen sanat
Monirotuinen ei ole sekarotuinen
Anne Laamanen
Toimitus on saanut seuraavan oikaisun Kielikellossa 2/96 olleeseen kirjoitukseen (s. 34): Koirapiireissä sekarotuinen on koira, …
Keskustelua
Muistanko väärin?
Osmo Kahari
Opiskelin muutama vuosi sitten Tampereen yliopistossa (toimittajatutkinto). Yksi keskeisistä oppiaineista oli tietenkin suomen kieli. Osa …
Keskustelua
Olenne ja olio
Kalevi Konttinen
M. A. Nummisen ajatus luoda uudissana olenne (Kielikello 4/95) korvaamaan sana olio filosofian kielessä saa …
Keskustelua
Onko Euroopalla varaa kansallisiin kieliin? Pienet ja suuret kielet tulevaisuuden Euroopassa
Marika Tandefelt
Euroopan unionin tilastokeskuksen tekemän tutkimuksen mukaan portugalin, kreikan ja suomen kieliä pidetään Euroopan hyödyttömimpinä kielinä. Tästä kertova pikku-uutinen julkaistiin Helsingin Sanomissa 28.6., ja jutun otsikkona oli hätkähdyttävästi: ”Suomen kieli on hyödytöntä”. Säilyykö suomen kieli ja kansallinen omaleimaisuutemme Euroopan unionissa? Kannattaako kieltä yrittää säilyttää — onko olemassa tarpeettomia kieliä? Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen ruotsin kielen lautakunnan puheenjohtaja ja Svenska handelshögskolanin ruotsin kielen apulaisprofessori Marika Tandefelt pohtii tässä kirjoituksessa kansalliskielten asemaa ja elinmahdollisuuksia yhdentyvässä Euroopassa.
Kielipolitiikka
Pääesikunta tiedottaa
Pirjo Viita-aho
Kielikellossa 1/1996 oli Jussi Kallion laaja kirjoitus julkishallinnon nimien oikeinkirjoituksesta. Suomen kielen lautakunta oli saanut …
Keskustelua
Sisältö muotoa tärkeämpi
Olli Aulio
Anneli Räikkälä kirjoitti Kielikellossa 1/96 jutun, joka oli otsikoitu ”Symmetriaa”. Siinä käsiteltiin mm. epäparisia lauseenjäseniä. …
Keskustelua
Taas herrojen pee ja kee
Heikki Hurtta
Professori Osmo Ikolan kielenhuollon tehtäviä yleisesti käsittelevä kirjoitus Kielikellossa 4/94 (s. 5) on herättänyt vilkkaan …
Keskustelua
Tutkijakoulu ja tutkijaopiskelija
Anneli Räikkälä
Vuoden 1994 aikana Suomeen omaksuttiin jatkokoulutusjärjestelmä, josta aluksi käytettiin Yhdysvalloista saadun mallin mukaan nimitystä graduate …
Suomen kielen lautakunta
Vielä kerran säteilystä
Antti Niittylä
Kielikellon numerossa 2/96 Olli Aulio kommentoi otsikolla ”Sisältö muotoa tärkeämpi” Anneli Räikkälän artikkelia (Kielikello 1/96), …
Keskustelua