Kieli yhteiskunnassa
Internetiin vai Internettiin? – kielineuvontaa sähköisesti
Mari Tuukkanen, Joanna Vihtonen
Tietotekniikka on muuttanut monin tavoin myös kielitoimiston arkipäivää. Yksi yleisön havaittavissa olevista muutoksista on kielineuvontapalvelumme sähköistyminen. Tutun ja tunnetun – ja ruuhkaisen – puhelinpalvelun rinnalla on nykyisin mahdollista kysyä kieliasioista myös sähköpostitse. Välineen vaihtuminen ei näytä kovin paljon vaikuttavan kysymysten luonteeseen; ongelmanaiheet tuntuvat olevan aika samat niin sähköpostikysymyksissä kuin puhelimessakin. Kielitoimistossa kesällä 1997 työskennelleet suomen kielen opiskelijat Mari Tuukkanen ja Joanna Vihtonen tarkastelevat seuraavassa sähköisestä kielineuvonnasta saatuja kokemuksia.
Kielenhuollon periaatteet ja historia
Kielellisen ilmaston tutkailijat
Riitta Eronen
Kielikellon tämän vuoden ensimmäisessä numerossa paljastettiin kielenhuollon kasvot eli esiteltiin Kielitoimiston työntekijöitä. Nyt jatketaan samalla linjalla ja tutustutetaan Kielikellon lukijat kahteen uuteen henkilöön, Pirjo Hiidenmaahan ja Pirkko Nuolijärveen
Kielenhuollon periaatteet ja historia
Kielenhuollon kasvot
Riitta Eronen
Kielenhuollon tiedotuslehti Kielikello täyttää syksyllä 30 vuotta. On aika esitellä kielenhuollon kasvot. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen …
Kielenhuollon periaatteet ja historia
Kielitoimisto on hukannut roolinsa
Kalevi Hölttä
Suomen kielen tuntijat, jotka on valittu arvokkaaseen tehtävään kielitoimistossa ja suomen kielen lautakunnassa, ovat jo …
Keskustelua
Kielitoimiston roolista
Anneli Räikkälä
Kielitoimistolle esitetään usein aivan vastakkaisia syytöksiä ja vaatimuksia: olette liian ankaria, pitäisi olla enemmän vapautta …
Keskustelua
Kiinteistö ja rakennus
Pirjo Pyhäjärvi
”Tyhjänä olevalle tontille rakennetaan nelikerroksinen kiinteistö, jonka alle tulee paikoitushalli.” – Lehdistä saa usein lukea …
Keskustelua
Kolmekymppinen!
Sari Maamies
Hyvä lukija, kädessäsi on kolmikymmenvuotias Kielikello. Sankarimme syntymää ei juhlittu suurieleisesti, vaan tapahtuma kuitattiin koruttomasti …
Toimitukselta
Pars pro toto
Arvo Salo
Ylen ykkösessä 20. tammikuuta 1998 kysyttiin Kielikorvalta, mistä tulee sana fiude. Maija Länsimäki arveli Heikki …
Murteet ja slangi
Suomen kieli minut nieli…
Laurent Druey
”Minä rakastan sinoa”, opetti suomalaistyttö Zürichissä 20-vuotiasta sveitsiläistä poikaystäväänsä sanomaan, nimenomaan o-kirjaimella, joka oli tietysti …
Kielen opetus ja oppiminen
Tarvitaanko kansallista kielipolitiikkaa?
Ulf Teleman, Margareta Westman
Kansallisen kulttuurin ja kielen asemasta ja tulevaisuudesta ei keskustella vain meillä. Ruotsissa kielentutkijat Ulf Teleman ja Margareta Westman ovat osallistuneet keskusteluun ruotsin kielen asemasta ja tietoisen kielipolitiikan tarpeesta laajalla kirjoituksella ”Behöver Sverige en nationell språkpolitik?”, jonka keskeisiä ajatuksia referoidaan seuraavassa.
Kielipolitiikka