Kieli yhteiskunnassa
Ulkomaisten rakennusten nimistä
Paula Ehrnebo
Saara Welin kirjoitti Kielikellossa 4/1994 hyvin seikkaperäisesti ja valaisevasti ulkomaisten rakennusten nimistä suomenkielisessä tekstissä. Periaatteiden …
Keskustelua
Vielä b, g, d
Teuvo H. Huotari
Suomen kielelle vieraat äänteet b, g ja d esiintyvät hauskasti sanassa brigadi, ja sen vastine …
Keskustelua
viive
Anneli Räikkälä
Perussanakirjan toimitus oli pohtinut, miten sanan viive taivutus olisi kuvattava sanakirjassa. Toimitus oli pitänyt parhaana …
Suomen kielen lautakunta
Eräiden alkuaineiden suomenkielisistä nimistä
Risto Piispanen
Alkuaineiden suomenkieliset nimet ovat tulleet ajankohtaisiksi puheenaiheiksi sen jälkeen, kun Tekniikan Sanastokeskus ry äskettäin julkaisi …
Keskustelua
Harhaan joutunutta viestintää?
Eino Koponen
Viime Kielikellon (4/1992) julkaisemissa suomen kielen lautakunnan suosituksissa kiinnittyi huomioni kannanottoon, jonka mukaan koulujen kuvaamataito-niminen …
Keskustelua
Kaksi uutta henkilönnimikirjaa
Ritva Liisa Pitkänen
Oma nimi on jokaiselle tärkeä. Niinpä henkilönnimiä ja varsinkin etunimiä koskevalla tiedolla tuntuu olevan loputon …
Julkaisuja
Kielellinen seksismi ja tasa-arvo
Johanna Ketola
Kuten Ulla Tiililä kirjoituksessaan ”Kielenhuolto ja kielellinen seksismi, Pitäisikö puhemiehestä tehdä puheenjohtaja” (Kielikello 2/1994) toteaa, …
Keskustelua
Lobbaillaanko meille tutor?
Seppo Saherma
Yliopistomaailmassa on jostakin kummasta syystä levinnyt käyttöön englantilainen tutor-sana. Kun avoin yliopisto toimii yhä useammin …
Keskustelua
Nuori etsii tyyliä, mutta kenen ehdoilla?
Anneli Kauppinen
Laila Lehikoinen käsittelee artikkelissaan Miksi ei saisi pärjätä? (Kielikello 2/92) ylioppilasaineiden tyylin rajoja ja tekstilajien …
Keskustelua
Onko suomen kielen normitusperiaatteet arvioitava uudelleen?
Heikki Hurtta
Opetusministeriön asettama kielioppityöryhmä on tuoreessa mietinnössään (Kieli ja sen kieliopit: opetuksen suuntaviivoja, 1994) esittänyt yhdeksän …
Keskustelua