Kieli yhteiskunnassa
Kysymys
Marja Riitta Saastamoinen Kuopiosta on lähettänyt Kielikellolle tämän lehden teemaan sopivan kysymyksen: Miksi ruotsin kielessä …
Keskustelua
”Myös slangi on osa minun kielestäni”
Pirjo Kananen
Puhutun ja kirjoitetun kielen suhteesta keskustellaan luultavasti kaikkialla siellä, missä vain on käytössä kirjoitettu kielimuoto. Suhtautuminen yleiskieleen, murteisiin ja slangiin on myös kulttuurikohtaista. Suomessa murteet ja slangi tuntuvat olevan tällä hetkellä muodissa, ja vapaan puhekielen käyttö julkisissa tilanteissa on yleistynyt. Kaikkialla tilanne ei ole sama; seuraavassa liettualainen näkökulma.
Murteet ja slangi
”Suomen kieli minut nieli…” – kommentteja kielitaiteilijalle
Vesa Jarva, Maijaliisa Jokinen
Kielikellossa 2/1998 julkaistiin ”kielitaiteilija” Laurent Drueyn kirjoitus ”Suomen kieli minut nieli” (ks. Lue myös), jossa …
Keskustelua
Euro €
Eurosetelit ja -kolikot otetaan käyttöön 1.1.2002, mutta jo vuoden 1999 alusta monet yritykset siirtyvät käyttämään …
Merkit, numerot ja lyhenteet
Kielellisen ilmaston tutkailijat
Riitta Eronen
Kielikellon tämän vuoden ensimmäisessä numerossa paljastettiin kielenhuollon kasvot eli esiteltiin Kielitoimiston työntekijöitä. Nyt jatketaan samalla linjalla ja tutustutetaan Kielikellon lukijat kahteen uuteen henkilöön, Pirjo Hiidenmaahan ja Pirkko Nuolijärveen
Kielenhuollon historia ja periaatteet
Kielenhuollon kasvot
Riitta Eronen
Kielenhuollon tiedotuslehti Kielikello täyttää syksyllä 30 vuotta. On aika esitellä kielenhuollon kasvot. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen …
Kielenhuollon historia ja periaatteet
Kiinteistö ja rakennus
Pirjo Pyhäjärvi
”Tyhjänä olevalle tontille rakennetaan nelikerroksinen kiinteistö, jonka alle tulee paikoitushalli.” – Lehdistä saa usein lukea …
Keskustelua
Kolmekymppinen!
Sari Maamies
Hyvä lukija, kädessäsi on kolmikymmenvuotias Kielikello. Sankarimme syntymää ei juhlittu suurieleisesti, vaan tapahtuma kuitattiin koruttomasti …
Toimitukselta
Tarvitaanko kansallista kielipolitiikkaa?
Ulf Teleman, Margareta Westman
Kansallisen kulttuurin ja kielen asemasta ja tulevaisuudesta ei keskustella vain meillä. Ruotsissa kielentutkijat Ulf Teleman ja Margareta Westman ovat osallistuneet keskusteluun ruotsin kielen asemasta ja tietoisen kielipolitiikan tarpeesta laajalla kirjoituksella ”Behöver Sverige en nationell språkpolitik?”, jonka keskeisiä ajatuksia referoidaan seuraavassa.
Kielipolitiikka
Yhdysnimien taivutus
Saara Welin
Porilainen Antti Pekola kysyy kotikaupunkinsa paikannimien taivutuksesta. Kysymys on alun perin lähetetty monien Kielikellonkin lukijoiden …
Taivutus ja johtaminen