Kieli yhteiskunnassa
Pääesikunta tiedottaa
Pirjo Viita-aho
Kielikellossa 1/1996 oli Jussi Kallion laaja kirjoitus julkishallinnon nimien oikeinkirjoituksesta. Suomen kielen lautakunta oli saanut …
Keskustelua
Sisältö muotoa tärkeämpi
Olli Aulio
Anneli Räikkälä kirjoitti Kielikellossa 1/96 jutun, joka oli otsikoitu ”Symmetriaa”. Siinä käsiteltiin mm. epäparisia lauseenjäseniä. …
Keskustelua
Taas herrojen pee ja kee
Heikki Hurtta
Professori Osmo Ikolan kielenhuollon tehtäviä yleisesti käsittelevä kirjoitus Kielikellossa 4/94 (s. 5) on herättänyt vilkkaan …
Keskustelua
Tutkijakoulu ja tutkijaopiskelija
Anneli Räikkälä
Vuoden 1994 aikana Suomeen omaksuttiin jatkokoulutusjärjestelmä, josta aluksi käytettiin Yhdysvalloista saadun mallin mukaan nimitystä graduate …
Suomen kielen lautakunta
Vielä kerran säteilystä
Antti Niittylä
Kielikellon numerossa 2/96 Olli Aulio kommentoi otsikolla ”Sisältö muotoa tärkeämpi” Anneli Räikkälän artikkelia (Kielikello 1/96), …
Keskustelua
Vuosikymmenen, -sadan ja -tuhannen ilmaiseminen
Anneli Räikkälä
Vuosikymmenen, -sadan ja -tuhannen vaihtuminen tuntuu myös kielenkäytössä. Yksi kysymys on, miten kutsutaan ensimmäisiä ja …
Suomen kielen lautakunta
Äidinkielenopetusta ei laiminlyödä Suomessa
Tuula Uusi-Hallila
Tohtori Sirkka Saarinen kirjoittaa Kielikellossa 2/1996 sukukielten sanakirjojen merkityksestä. Kirjoittaja ottaa aivan oikein esille sen …
Keskustelua
b ja g kuuluvat myös puhekieleen
Pirkko Vapaavalta
Vihdoinkin! b:n ja g:n väärästä ääntämisestä ärtyneiden tueksi on vihdoinkin julkaistu suomen kielen lautakunnan entisen …
Keskustelua
B, d ja g puhuttavat. Murteiden taistelua käydään jo
Elisabet Törnudd-Jalovaara, Pirkko Vapaavalta
”Me kaikki puheen tasolla lisäämme taikinaan sata krammaa markariinia. Se ei todellisuudessa loukkaa kenenkään korvaa”, …
Keskustelua
Folkloristiikan termiongelma
Anneli Räikkälä
Professori Leea Virtanen oli pyytänyt apua termiongelmaan: miksi nimittää ”arkipäiväisuskomuksia”, ”tiedonkiteymiä”, arkielämässä usein suusta suuhun …
Suomen kielen lautakunta