Kieli yhteiskunnassa
Kommentti: lääkärit ja suomen kieli
Pekka Vuoria
Äidinkielen opetuksen määrä ja laatu lääkärien koulutuksessa on kielipoliittinen valinta. Vaikka lääkärit käyttävät latinaa tai …
Keskustelua
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kielipoliittinen ohjelma
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa tutkitaan ja huolletaan suomea, ruotsia, saamea, romanikieltä ja suomalaista viittomakieltä. Tavoitteeksi on asetettu laajentaa toimintaa kielipoliittisten kysymysten suuntaan, jotta laajasti ymmärrettäisiin oman kielen ja hyvien kielenkäyttötaitojen merkitys yhteiskunnan toiminnalle ja yksilölle. Kielipoliittisen ohjelman avulla pyritään mm. avaamaan näköaloja ja herättämään keskustelua näistä aiheista.
Kielipolitiikka
Maa ja kiinteistö
Matti Norri
Tuomari Pirjo Pyhäjärvi kirjoittaa Kielikellossa 4/1998 (Kiinteistö ja rakennus, ks. Lue myös) juridisen ja yleiskielen suhteesta …
Keskustelua
Miksi kielitoimisto ”antaa periksi”?
Riitta Eronen, Sari Maamies
Suomen kielen lautakunta on Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen asiantuntijaelin, jonka tehtäviin kuuluu päättää suomen kielen käyttöä koskevista periaatteellisista ja yleisluonteisista suosituksista. Lokakuisessa kokouksessaan suomen kielen lautakunta sai käsiteltäväkseen koko joukon adjektiiveihin liittyviä kysymyksiä, jotka CD-Perussanakirjan toimitus oli valmistellut sanakirjan päivitystyötä varten. Adjektiivien komparaatiokysymyksiin palataan Kielikellon sivuilla myöhemmin, mutta jo nyt on syytä kertoa lautakunnan kanta muutamiin kokouksessa käsiteltyyn kielenhuoltonormiin.
Kielen vaihtelu
Miten lääketieteen suomea huolletaan?
Risto Haarala
Lääketieteen kieli on hyvä esimerkki siitä, että suomen kieli taipuu mitä vaativimpienkin erikoisalojen kieleksi, jos vain niin halutaan. Lääkärikuntamme kielellisillä harrastuksilla on jo pitkät perinteet, olihan Elias Lönnrotkin lääkäri. Erikoisalan kielen huolto ja kehittäminen vaatii kovaa työtä, luovuutta ja asialle omistautumista, sillä sanat eivät aina synny itsestään. Työ on kuitenkin tarpeellista, kuten varmaan kaikki olemme joskus kokeneet lääkärin vastaanotolla.
Erikoisalojen sanat
Nimiä ja ihmisiä
Sari Maamies
Yritykset ja yhteisöt ovat viime vuosina muuttaneet nimiään ahkerasti. Uudet nimet ovat tuskin jättäneet kylmäksi …
Toimitukselta
Onko Suomella varaa suomeen – lääketieteessäkään?
Irma Ollitervo
Yliopistojen tiedekunnissa huolehditaan ainakin periaatteessa opiskelijoiden äidinkielen taitojen kehittämisestä. Liikaa opetusta ja ohjausta ei kuitenkaan ole, ja nykyisestäkin vähästä haluttaisiin monessa tiedekunnassa vielä leikata. Esimerkiksi Oulun yliopistosta valmistuvan lääkärin kykyä kirjoittaa ammattialastaan suomeksi arvioidaan vain kerran, kypsyyskokeessa, joka kirjoitetaan aivan opintojen loppuvaiheessa. Oulun yliopiston kielikeskuksen suomen kielen lehtori Irma Ollitervo on huolissaan siitä, mitä seurauksia tästä on lääketieteen suomen kielelle.
Keskustelua
Pars pro toto
Arvo Salo
Ylen ykkösessä 20. tammikuuta 1998 kysyttiin Kielikorvalta, mistä tulee sana fiude. Maija Länsimäki arveli Heikki …
Murteet ja slangi
Puhelu secretarylle
Sari Maamies
Kielitoimiston neuvontapuhelimessa saa keskustella monenlaisten ihmisten kanssa ja hyvin vaihtelevista aiheista. Parhaimmillaan keskustelut vahvistavat neuvojan …
Toimitukselta
Saamelaiskielistä ja niiden huollosta
Samuli Aikio
Useimmat suomalaiset tietävät häpeällisen vähän maamme pohjoisimmasta kielivähemmistöstä saamelaisista ja heidän kielestään tai oikeammin kielistään. Pohjoiskalotin alueella nimittäin puhutaan yhdeksää eri saamelaiskieltä, joiden erot ovat niin suuret, että puhujat eivät ymmärrä toisiaan. Näistä kielistä ja saamelaiskulttuurista tarvitaan tietoa asiallisen keskustelun ja päätöksenteon pohjaksi. Saamelaiskieliä ja niiden huoltoa esittelee Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen ”Utsjoen-osaston” ainoa työntekijä Samuli Aikio.
Vähemmistökielet