Siirry sisältöön

Kieli yhteiskunnassa

Kirjoittajan tarkoitus ja lukijan tulkinta – usein kaksi eri asiaa

Katariina Iisa, Ulla Tiililä

On hyvä, että asiakaskirjeenvaihtoon liittyvät seikat herättävät keskustelua. Aiheesta on nimittäin tarjolla melko vähän tietoa: …

Keskustelua

Päivämäärän merkitsemisestä

Matti L. Aho, Ernst Nyberg, Anneli Räikkälä

Suomen kielen lautakunta ottaa Kielikello-lehden numerossa 4/1992 kielteisen kannan päivämäärän merkitsemiseen kansainvälisen standardin mukaisesti eli …

Keskustelua

Tekijä esiin – tai sitten ei

Marja-Liisa Kuronen

Ulla Tiililä ja Katariina Iisa ovat käsitelleet vuoden 1993 Kielikelloissa 2 ja 3 mielenkiintoista aihetta: …

Keskustelua

Ville Juhani vai Marlo Kornelius, Laura Maria vai Jasna Katriona?

Saara Welin

Sitä mukaa kuin lapset ovat käyneet harvinaisiksi, on lasten nimien valinta tullut heidän vanhemmilleen tavattoman …

Julkaisuja

Minä menen Burmaan

Jaakko Anhava

Missä päin maailmaa, ja mitä ylipäänsä, ovat Misr, Bharat, Choson, Zhongguo ja Nippon? Entä Shqipëria, …

Keskustelua

Hajamietteitä Esko Koivusalon kirjoituksen johdosta

Päivi Rintala

Syksyllä 1990 pidetyssä Pohjoismaiden kielilautakuntien kokouksessa (Bornholm 14.–16.9.) saattoi huomata, että samat Euroopan yhdentymiseen liittyvät …

Kansalliskielet

Kuka tarvitsee ns. sivistyssanoja

Aarne Purola

Kun numerosta 1/1990 luin Matti Hirvosen kysymystä resursseista ja A.R:n vastauksen siihen, ajattelin taas: kuka …

Keskustelua

Resurssi

Matti Hirvonen, Anneli Räikkälä

Työskentelen ATK-alalla. Yrityksessämme ja ATK-firmoissa yleensäkin käytetään hyvin paljon sanaa resurssi. Esimerkkejä: Resurssimme eivät riitä! …

Keskustelua

Sanasto sijoittajille

Kaisa Paasovaara

Taloustieteen käsitteiden ymmärtäminen on välttämätöntä jokaiselle, joka aikoo sijoittaa arvopapereihin tai joka vain haluaa seurata …

Julkaisuja

Tarkennusta pilkun paikkaan

Pirjo Itkonen, Pekka Rautamaa

Monet opettajat ovat kirjoittaneet tai soittaneet Kielikellon viime numerossa olleen pilkun paikkaa käsitelleen kirjoituksen johdosta. Tavalle merkitä pilkku rivin alkuun on löytynyt luontevan tuntuinen selitys. Julkaisemme seuraavassa kaksi samansuuntaista kirjettä: Joensuun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan suomen kielen lehtorin Pekka Rautamaan ja Rajamäen lukion äidinkielen lehtorin Pirjo Itkosen kirjeen.

Keskustelua