Kieli yhteiskunnassa
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen?
Sari Maamies
Suomen kielen lautakunta käsitteli sanan evankelisluterilainen/evankelis-luterilainen oikeinkirjoitusta kokouksessaan 13.5.2016. Lautakunta on vuonna 1986 suosittanut, että …
Suomen kielen lautakunta
Evankelisluterilainen: suosituksen taustaa
Taru Kolehmainen
Suomen kielen lautakunta keskusteli kirkon nimen kirjoitusasusta 13.10.1986 Taru Kolehmaisen alustuksen perusteella. Ohessa Taru Kolehmaisen selvitys nimen ja suosituksen taustasta.
Keskustelua
Helsingin slangisanojen etymologiaa
Klaus Laalo
Heikki Paunonen käsittelee Helsingin slangin lainasanojen alkuperää eli etymologiaa uusimmassa teoksessaan Sloboa Stadissa. Laajimmin ja …
Julkaisuja
Jäähyväiset Kotukselle
Riitta Eronen, Pirkko Nuolijärvi
Pirkko Nuolijärvi on johtanut Kotusta niin hyvinä kuin pahoinakin päivinä 18 vuotta. Elokuussa 2016 hän jäi eläkkeelle virkatyöstään, mutta tutkimus jatkuu, kuten selviää Kielikellon haastattelusta.
Kielenhuollon periaatteet ja historia
Kielenhuolto kirkastaa viestintää
Eeva Öörni
Kielenhuollon työkaluja luokitellaan usein sen mukaan, minkäkokoista tekstin yksikköä käsitellään eli onko kyse merkki-, sana-, lause- vai tekstitason asiasta. Kannattaa kuitenkin katsoa myös, mitä erilaisilla kielenhuollon keinoilla tavoitellaan.
Kielenhuollon periaatteet ja historia
Kieli edellä
Riitta Eronen
Mitä Suomessa tapahtuikaan vuonna 1976? Silloin laadittiin mm. sellaiset vaikutuksiltaan kauaskantoiset lait kuin tupakkalaki ja …
Toimitukselta
Kielineuvonnan vuosikymmenet radiossa ja verkossa
Riitta Eronen
Radiosta voi kuulla kaikuja Kielitoimiston puhelinneuvonnan historiasta, kun Ylen ykkösen kieliohjelma Aristoteleen kantapää esittää Kotimaisten …
Kielenhuollon periaatteet ja historia
Kirjasta kirjaan
Riitta Eronen
Kotimaisten kielten keskuksen perustehtäviin kuuluu sanakirjatyö. Sana sanakirja voi yhä herättää mielikuvan kirjahyllyssä paljonkin tilaa …
Toimitukselta
Kohti avoimia ja osallistavia aineistopalveluja
Toni Suutari
Kotimaisten kielten keskuksen arkistoihin on tallennettu merkittävä määrä kulttuuriperintöä, ja ne muodostavat tärkeän tutkimusinfrastruktuurin. Digitalisoinnin myötä aineistot palvelevat entistä paremmin eri käyttäjäryhmien tarpeita. Myös kansalaiset halutaan mukaan uuden tiedon keräämiseen.
Kielipolitiikka
Kotimaisten kielten keskus täyttää 40 vuotta
Pirkko Nuolijärvi
Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Kotus) aloitti toimintansa 1. maaliskuuta 1976. Neljän vuosikymmenen varrella moni asia ‒ nimikin ‒ on muuttunut, mutta Kotus elää ja toimii edelleen aktiivisesti suomen ja ruotsin kielen parissa kaikenkielisten suomalaisten hyödyksi.
Kielenhuollon periaatteet ja historia