Siirry sisältöön

Kieli yhteiskunnassa

Kielipolitiikkaa vähemmistökielille

Lotta Jalava

Kielipoliittisella ohjelmalla pyritään vahvistamaan Suomen vähemmistökieliä.

Vähemmistökielet

Lapsi pitelee inarinsaamenkielistä Pikku prinssi -kirjaa (Uccâ priinsâš). Kuva on otettu viistosti lapsen takaa.

Kielenkantajat pääroolissa suomen kielen elvytystyössä Ruotsissa

Bianca Ortiz Holmberg

Kielenedistäjät Tuuli Uljas ja Kirsi Kohtala-Ghane tekevät työtä Ruotsissa käytettävän suomen kielen hyväksi. Työn kohderyhmään kuuluvat kaikki, jotka identifioituvat ruotsinsuomalaisiksi.

Vähemmistökielet

Kirsi Kohtala-Ghane ja Tuuli Uljas kannustavat kielenkantajia käyttämään suomea. Kuva: Kristoffer Henrysson.

Silkkisiä sanoja ja teräviä kannanottoja
kirjoituksia karjalasta ja muista vähemmistökielistä

Leena Joki

Karjalan kielen, kielikontaktien ja monikielisyyden tutkija, Mainzin yliopiston professori Anneli Sarhimaa täytti vuoden 2022 helmikuussa …

Julkaisuja

Monikielinen Inari

Taarna Valtonen

Monikielisyyden ja monikulttuurisuuden perinne on vahva pohjoisimmassa Suomessa. Inarin kunnan paikannimissä näkyvät kolmen saamen kielen sekä suomen ja ruotsin vuosisataisen rinnakkaiselon vaikutukset.

Monikielisyys

Kotimainen kielemme karjala

Leena Joki

Karjalan kieli on Suomessa vanha kotoperäinen kieli. Kirjakieltä karjalalle on kehitetty kuitenkin vasta viime vuosikymmeninä, ja Euroopan neuvoston alueellisia tai vähemmistökieliä koskevan peruskirjan piiriin karjala otettiin vasta vuonna 2009. Jos kielipoliittinen ilmasto olisi ollut viime sotien jälkeen toisenlainen, karjalan kielen asema Suomessa voisi olla nykyistä parempi.

Vähemmistökielet

Digitalisaatio vapauttaa viittomakieliset

Salla Fagerström

Viittomakieliset kuurot ovat aina olleet innokkaita tarttumaan teknologian mahdollisuuksiin. Tekniset innovaatiot ja nyt viimeisimpänä digitalisaatio ovat madaltaneet, elleivät peräti häivyttäneet esteitä heidän arjessaan.

Vähemmistökielet

Braille ja pisteet

Riitta Eronen

Näkövammaisten käyttämä pistekirjoitus eli braillekirjoitus on tullut suurellekin yleisölle tutummaksi, kun pistemerkintöjä on alettu käyttää mm. lääkepakkauksissa ja opasteissa.

Vähemmistökielet

Satavuotiaan Suomen kielet

Matti Räsänen

Suomen nykyinen kielitilanne heijastaa paitsi poliittista historiaa myös yleismaailmallisia virtauksia, eritoten muuttoliikettä. Itsenäisyyden toisen vuosisadan alkaessa maamme kielisuhteisiin vaikuttaa leimallisimmin voimistuva maahanmuutto.

Kielipolitiikka

Meänkielen revitaliseerinkiä

Inga-Britt Uusitalo

Meänkieli on yksi Ruotsin virallisista vähemmistökielistä. Se on kehittynyt Pohjois-Ruotsissa puhutusta suomesta, mistä syystä suomenkielisten on melko helppo ymmärtää sitä. Miten saada kieli säilymään? Siitä kertoo yksi meänkielen ahkerista käyttäjistä.

Vähemmistökielet

Euroopan vähemmistöjen kieliolot
karjala ja viro Suomessa

Pirkko Nuolijärvi

Euroopan vähemmistöjen kielioloja on tutkittu monissa Euroopan unionin rahoittamissa hankkeissa. Ensimmäinen laaja suomalais-ugrilaisten kielten puhujien tilannetta koskeva hanke on vuosina 2010‒2013 käynnissä oleva ELDIA (European Language Diversity for All).

Vähemmistökielet